'' ,, IIIIII.. BB IIIIII.. LL '' IIII.. CC '' II.. PP '' '' ?? QQ '' --

Q Q U U ' ' AP A PP PR RE EN ND D - - ON O N D DE E L LA A C CO OM M PA P AR RA AI IS SO ON N D DU U G GE EN NO OM ME E D D U U C C H H I I M M P P A A N N Z Z E E E E T T D D E E L L ' ' H H O O M M M M E E ? ?

I. I . P P

RERESSEENTNTATATIOIONN DEDESS SSUUJJEETTSS DD

' '

ETETUUDDEE

I. I . 1 1. . C Cl la as ss si if fi ic ca at ti io on n d da an ns s l le e r rè èg gn ne e a an n im i ma al l

I. I . 2. 2 . Ev E vo ol lu ut ti io on n de d es s Ho H om mi in no oï ïd de es s et e t ém é me er rg ge en nc ce e de d e la l a li l ig g né n ée e de d es s P P an a ni in ne es s e et t d de es s H Ho o mi m in ni in n es e s

I. I . 3 3. . D D es e s cr c ri ip pt ti io on n e et t b bi io ol lo og gi ie e d d e e l l' 'h ho om mm me e e et t d du u c ch hi im mp pa an nz zé é

II I I. . C C

OMOMPAPARRAAIISSOONN DEDESS GEGENNOOMMESES DEDE LL

' '

HOHOMMMEME EET T DUDU CHCHIIMPMPAANNZZE E

II I I. . 1 1. . G G én é né ér ra al li it té és s

II I I. . 2 2. . T Tr ra av v au a ux x d de e B Br ri it tt te en n

II I II I. . L L

EESS DIDIFFFFEERREENNCCEESS NNOOTTAABBLLESES ENENTTRREE GEGENNOOMMEESS DEDE LL

' '

HOHOMMMMEE E

ETT DDUU CCHHIIMMPAPANNZZE E

II I II I. . 3 3. . L Le es s c ch h an a ng ge em me en nt ts s c ch hr ro om mo o s s om o mi i q q ue u es s m ma aj je eu ur rs s II I II I. . 4 4. . C Ca as s d de e q qu ue el lq qu ue es s g gè èn ne es s ( (A AS S P P M, M , F F OX O XP P 2, 2 , e et tc c. .) ) II I II I. . 5 5. . D D iv i ve er rg ge en nc ce e d de es s d de eu ux x g gé én no o me m es s

II I II I. . B B

ASASEESS GGEENNEETTIIQQUUEES S DEDE LALA BIBIOOLLOOGGIIEE SPSPEECCIIFIFIQQUUEE DEDE LL

' '

HHOOMMMME E EET T DDUU CCHHIIMMPPAANNZZEE

, ,

CCOONNCCLLUUSSIIOONN

Q Q U U ' ' AP A PP PR RE EN ND D - - ON O N D DE E L LA A C CO OM M PA P AR RA AI IS SO ON N D DU U G GE EN NO OM ME E D D U U C C H H I I M M P P A A N N Z Z E E E E T T D D E E L L ' ' H H O O M M M M E E ? ?

I I . . G G EN E N ER E RA AL LI IT TE ES S

I. I . 1 1. . C Cl la a ss s si if fi ic c at a ti io on n d da an ns s l le e r rè èg gn ne e a an ni im ma al l

I. I . 2. 2 . Ev E vo ol lu ut ti io on n de d e s s Ho H om mi in no oï ïd de es s e e t t ém é me er rg ge en nc ce e de d e la l a li l ig gn né ée e de d es s P Pa an ni in ne es s e et t d de e s s H Ho om mi in ni in ne es s

HOMINOÏDES

HYLOBATOÏDÉS

GIBBON

SIAMANG

HOMINOÏDES

PONGIDÉS PONGO ORANG-OUTANG

HOMINIDÉS

GORILLINÉS GORILLA-GORILLE

HOMININÉS

HOMININÉS

PANINES (lignée des chimpanzés)

HOMININES (lignée humaine)

PAN

CHIMPANZÉ

BONOBO PARANTHROPUS

AUSTRALOPITHECUS

ROBUSTUS

BOSEI

AFRICANUS

AFARENSIS

HOMO

habilis erectus

neanderthalensis sapiens

I. I . 3 3. . D D e e sc s cr ri ip pt ti io on n e et t b bi io ol lo og gi ie e d de e l l' 'h ho om mm me e e e t t d du u c c hi h im mp pa an nz z é é

Espèces : Pan troglodytes Homo sapiens

Description

Bras plus longs que les jambes, pelage épais, brillant, dont la teinte varie du brun

foncé au noir. Quadrupédie. Face, paume et plante glabres. Relations sociales poussées. Utilisation d’outils. L : 65 à 95 cm à 4 pattes et 120 à 170 cm debout. P :

45 à 55 kg.

Bras plus courts que les jambes. Bipédie quasi exclusive, cerveau développé,

système pileux moins développé.

Complexité des relations sociales, langage articulé, apprentissage, utilisation d’outils, maîtrise du feu, domestication

de nombreuses espèces animales et végétales, capacité d’abstractionet d’introspection. Réalisations technique et

artistique, écriture, apport culturel, transformation des écosystèmes, rites,

croyances, foi, modes vestimentaires, coutumes et traditions, tabous alimentaires, conventions sociales,

expressivité faciale, démarches scientifiques. Dernier et seul descendant actuel de la lignée humaine. L : 140 à 200

cm debout. P : 80 kg en moyenne.

Habitat(s) Forêts et fourrésplus ou moins ouverts d’Afrique centrale

Quasiment soustoutes les latitudes.

Regroupé dans des villes, des agglomérations.

Biologie

Végétarienet frugivore, peut se nourrir de termites, de fourmis, de larves et de nymphes d’autres insectes, de miel, de poissons, de très jeunes antilopes, de

petits cercopithèques, de jeunes babouins, de colobes, de chimpanzés et de bébés humains. Reproduction toute l’année, gestation : 201 à 266 jours, 1

petit par portée.

Jadis chasseurs-cueilleurs, les humains forment depuis le Néolithique des sociétés de producteurs basées sur l’agricultureet l’élevage. Aliments très diversifiés, d’origine animale et végétale.

Gastronomie(habitudes alimentaires de chaque culture). Reproduction toute l’année, gestation : 9 mois, grossesse

monoembryonnaireen général.

Procréation médicale assistée.

Frédéric Delavier

Volume cérébral et structure des articulations postérieures chez l’homme (en haut) et chez le chimpanzé (en bas).

Squelettes du chimpanzé (à gauche) et de l’homme (à droite)

  AcAcccrrooiisssseemmeennt t dudu vovolluummee cécérréébbrarall (1(1550000ccmm³³ popouurr ll’h’hoommmmee coconnttrree 454500ccmm³³ popourur lle echchiimpmpaanznzéé)) →→ ggèènnee ASASPMPM ((ccf f IIIIII..44))

  AnAnatatoomimie epaparrttiiccululiièrèree dudu llaarryynnxx chchezez ll’h’hoommmmee → → llaannggaagge eararttiiccuulélé (d(dvvtt d'd'uunnee cocommmmuunniicacattiioon n ppououssssééee,, trtraannssmmiissssiionon dedess sasavvooiirsrs etet dedess acacququiis s cucullttuurerells s → → gègènne eFOFOXXPP22,, ccff IIIIII..44))

  LeLess cacararaccttèèrreess peperrmmeettttaantnt lala bbipipééddiiee chcheezz ll'h'hoommmmee (c(coolloonnnnee veverrttéébbrraalle e à à 4 4 c

coouurrbbuurreess,, nononn--mmiiggraratitionon dudu ttrroouu oocccicippititaall eenn aarrrriièrèree dduu ccrârânnee,, aarrttiiccuullaatitiononss dduu féfémmuur r aavevecc lele babassssiinn etet lele gegennoouu,, peperrttee dede prprééhheennssiioonn dedess ppieieddss,, raracccocouurrccisissseemmeenntt dedess mememmbbrreess anantétérriieeuurrss auau pprrooffiitt dede ll'é'élloongngaattiioon n dedess mememmbbrreess popossttéérriieueursrs,, ppeerrttee ddee llaa fofonncctitionon dede llococoommoottiioonn ddee lala mmaaiin,n, eettcc.).) ssoonntt esessseennttiieellss pupuiissqquuee cecettttee bibipépéddiie e sseerraaiitt àà l'l'ororiiggiinene dudu foforrtt ddéévveellooppppeemmeenntt dudu c

ceerrvveeaauu huhummaainin ((aaururaaiit-t-eelllle e imimpplliiququééee lele pprrooffiill évévooluluttiiff ddu u gègènnee ASASPPM M ssii papartrtiicucullieierr chcheezz l'l'hohommmmee ?)?),, etet cece cacarr lala lalarrggeeuurr dudu babassssiinn dedess fefemmmmeess s's'esestt rérédduuiitete,, cce eququii aa nénécceessssiittéé lla arérédduuctctiioonn dduu vvoollumumee cécérréébbrraall ddee l'l'eennffaantnt nnaaisisssaanntt.. PaPar rccononssééqqueuenntt,, lle edédévveelloopppepemmeenntt ccéérréébbrraall ététaanntt esessseenntitielellelemmeennt tpopostst--nnaattaall (b(biienen quque e leless ststrruuccttuurreess fofonndadammeenntatalleess sese memetttteenntt enen plplaacece dudurraantnt lele dédévveellooppppeemmeenntt emembbrryyoonnnnaairiree)),, cecelluiui--cci ia apupu s's'éétteennddrree susurr ququaassiimmeennt ttotoututee lala duduréréee dde evivie e ddee ll'i'indndiivividduu..

  LeLe ddévéveellooppppeemmeenntt,, eemmbbrryyoonnnnaairiree eett gglloobbaall, , eesstt ppllusus lleenntt cchheezz l’l’hhoommmmee

  NoNonn--mmiiggrraatitionon dudu trtroou uococcciipipitatall enen ppososiititionon aarrrriièrèree dudu crcrâânne echcheezz l’l’hhoommmmee → → bbipipééddiiee pperermmaanneennttee

  PePeuu dde e didifffféérreennccee enenttrree lle e crcrâânnee ddu u fœfœttuuss etet lele crcrâânene adaduultltee cchheezz l’l’hhoommmmee (

(NNééoottéénniiee)),, aauu ccoonnttrraaiirere dduu cchhiimpmpananzzéé ((ffoorrttee avavaannccééee ddee llaa mmââcchhooiriree))

  CrCrooisisssaannccee ccéréréébbrarallee acachheevvééee aauu bobouut tdede 3 3ananss chcheezz lle ecchhiimpmpaanznzéé,, s’s’eeffffeeccttuuee totouutt aauu lloongng dede llaa vviiee chcheezz ll’’hhomommmee

  AlAllolongngeemmeenntt dede lala dudurrééee dudu ddévéveellooppppeemmeenntt cécérréébbrraall cchheezz l’l’hhoommmmee → → dédévveellooppppeemmeenntt ppluluss imimppoorrttaantnt dudu ccerervveeaauu, , ↗ ↗ dedess aiairreess dd’a’assssoocciiaattiioonn (

(iimpmplliqiquéuéeess ddaannss ll’’ééllababoorarattiionon dedess ccoommppoorrtteemmeennttss ccoommpplleexxeess,, ¼¼ ddee lla a ssuurrffaaccee))

  CCerervveeaauu nénéoo--mmaammmmaalliieenn cchheezz ll’e’ennsseemmbbllee ddeess PPrriimamatteess : :

  nanaisisssaancncee dede cocommpporortteemmeenntsts cocompmplleexxeess vivia a lele dvdvtt dedess héhémmiisspphhèèrreess ccéérréébbrarauux x ((ttééllenencécépphhaallee)) eett ddeess aairireess d’d’aassssoociciaattiionon

  ↗ ↗ dde e llaa mmyyééllininiisasattiionon eett ddeess cicirrccoonnvovolluuttiioonnss

 ququoottiienentt d’d’eenncécépphhaalilisasattiioonn ééllevevéé ((HH : : 77,,4444 -- CC ::2,2,4499))

 CrCrooisisssaannccee alallloommééttrriiqqueue cchheezz ll’’hhoommmmee

  LaLa tatangngeennttee paparr rarapppporortt auau sosommmmeett dudu ccrrâânnee ddeevviienentt veverrttiiccaalele (e(elllle eététaaiit tququaassiimmeennt thhororiizzoonnttaalele chcheezz leless prpreemmiiererss rerepprréésseennttaanntt dudu ggeennrree HHoommo)o) susuiittee auau ddéévveellopopppememeenntt dudu cocorrtteexx ffrroonnttaall

  BiBieenn ququee llaa ttaaiilllele dudu cecerrvveeaau u ddu u cchihimmppaannzzéé seserraaitit ddee 1/1/33 plpluus spepettiit t qquuee cceelluuii dede ll'H'Hoommmmee,, lele chchiimmppaannzzéé ararrriivvee à à cocoppieierr ll''HHoommmmee ddanans s dde e nonombmbrreeuusseess oopépérraattiioonns scocommmmee s's'hhaabbiilllleerr,, ppeieintntuurreess,, etetcc.,., susuiitete ààunun enenttrraaiinenemmeenntt avaveecc unun HoHommmmee,, ccee qquu''unun auauttrree mamammmmiiffèèrree ququeellccoonnqqueue nnee ppoouurrrraaiitt ffaairiree..

  LeLe chchimimppaannzzéé esestt ll'a'anniimmaall ddonontt l'l'iinntteelllliiggeennccee etet llee cocommppoorrtteemmeennt t s's'ééggaallee lele p

pluluss à à l'l'HHomommmee.. SeSeuull sosonn ininccapapacaciittéé à à ppararlleerr lele ddémémaarrqqueue dede l'l'HHoommmmee.. AA ll'é'éppooqquuee lleses memeiillleleuurrss rrééssuullttaattss d'd'unun apappprerennttiissssaaggee ddee lla apaparroolele aau uchchimimppaannzzéé fufurreenntt llee ssoon n"m"m"" eett paparr lala ssuuititee lele mmoot t ""mmaammaa""

  LeLe cchihimmppaannzzéé nene pepeuutt qqu'u'eexxppririmemerr ddeses sesennttiimmeennttss (c(coollèrèree,, aangngooiissssee,, plplaaiisisir)r) tatannddiiss qquuee l'l'HHoommmmee sese ddémémaarrqqueue dd'u'unene riricchhesesssee dde elalanngagagge etrtrèèss ddévéveellooppppé é etet ccoompmplelexxee

II. I I NF N F OR O RM MA A TI T IO O N N S S SU S U R R L LE ES S GE G EN NO O M M ES E S D D E E L L ' ' H H OM O MM M E E ET E T DU D U CH C H IM I M PA P A N N ZE Z E , , Q QU UE EL LQ QU UE ES S P P OI O IN N TS T S E ES SS S EN E N TI T I EL E LS S

II I I. . 1 1. . G G é é né n ér ra al li it té é s s

• 35 millions de changements de nucléotides, 5 millions de phénomènes d’inversion et de délétionet de multiplesréarrangements chromosomiques.

• Une minorité d’importants changements fonctionnels qui sous-tendent les différences phénotypiques entre les deux espèces.

• Le calcul des distances génétiques entre les différents Hominoïdes actuels soutient la parenté entre le groupe chimpanzé-bonobo avec l’homme.

• 98,6% de similitudes*

• DAC= Dernier Ancêtre Commun, daté d’il y a environ 7 à 8 millions d’années

*travaux de Roy Britten(‘Divergence between samples of chimpanzee and human DNA sequences is 5% counting indels.’Proceedings National Academy Science)

  SéSéqquueennççagagee dudu gégénnoomeme ccoommpplleett dede cchhiimpmpaannzzéé ccomommmuunn,, dédébbuutété dèdèss 19199988,, s's'eesstt aacchheevvéé enen 22000044

  LeLe 1212 féfévvrriieerr 20200011,, leless rerevvuueess sscciienenttiififiqqueuess NaNattuurree etet ScSciieennccee ppububllieienntt lala séséqquueennccee ququaassii cocompmpllèèttee dedess 3 3 mmiilllliiaarrddss dede bbasaseess dudu gégénnoomeme hhumumaaiinn (s(sééqqueuennççaaggee dédébbuuttéé enen 19199900 etet 19199999,, 3030 000000 ggèènneses rerepprréésseennttaannt t 5%5% dudu g

géénnoomeme,, llee rreessttee :: AADDNN nnonon ccooddaantnt))

  DiDifffféérreenncceess gégénnééttiiququeess ssee sosonntt acaccucummuullééeess dedeppuuiis s qquuee l’l’hhoommmmee etet lle e chchiimmppaannzézé oontnt didivveerrggéé àà paparrttiirr dde eleleuurr aancncêêttrree ccoommmmuunn



 3535 mimilllliioonns s dde e chchanangegemmeenntsts dede nunuccllééoottiiddeess,, 5 5 mimilllliioonns s dde e pphéhénnoomèmènneess dd’i’innvveerrssiioon netet dede ddélélééttiioonn eett ddee mmuullttiipplleess rrééaarrrraannggememeenntsts cchhrroommoososommiiqquueses

  LaLa cocommppararaaiisosonn ddeess gégénnoommeess dede ll’h’hoommmmee etet dudu chchimimppaannzzéé ppeeuutt aiaidederr àà rérévvééllerer lleses babasseess mmoollééccuullaaiirreess ddeses trtraaiittss ppaarrttaaggééss ouou nnonon enenttrree cecess esesppèècceess,, a

aiinnssii quque e leless foforrcceess éévvoolluuttiivveess ququi i onont t fafaççoonnnéné nnototrree esesppècècee,, ccomommmee leless prproocceessssuuss ddee mmuutatattiioonn eett lleses coconntrtraaiinntteess sséélleeccttiivveess

  PrPreessqqueue totoututeess lleses babasseess sosonntt iidedennttiiququeess pparar asascceennddaannccee etet leless séséqquuenencecess ppeueuvevenntt êtêtrree fafacciilleemmeenntt alaliiggnnééeess,, sasauuff popourur cecelllleess réréccememmmeenntt ddérériivvééeess,, dede grgraandndeess réréggiiononss rrééppééttiititivevess

  MiMinnooririttéé d’d’iimmppororttaannttss chchananggeemmeennttss fofonnctctiioonnnneellss ququii sosouuss--tteenndedenntt leless didifffféérreenncceses pphhéénnoottyyppiqiquueses eennttrree leless ddeeuuxx eessppècèceses

  L’L’hhoommmmee aa 2323 ppaaiirreess dede cchrhroommoososommeess,, llee cchihimmppaannzzéé enen aa 2424

  A Al’l’eexxttrréémmiitété dde echchaaqquue echchrroomomossoommee,, iil lexexiissttee ununee sésérriiee dede séséqquueenncceses d’d’AADDNN réréppééttééeess,, apapppeelléeée tétélloomèmèrree.. LeLe chchiimmppaannzzéé prpréésseennttee dedess tétéllomomèèrreess dede 2323 kikilloobabasseess.. L’L’hhoommmmee esestt lle e seseuull ppririmamatete à à ppososssééddeerr dedess tétéllomomèèrreess ddee seseuulleemmeenntt 1100 kkililoobabasseess..

II I I. . 2 2. . T T ra r a va v au ux x d de e B Br ri it tt te e n n

Sont représentées ici les séquences présentes chez le chimpanzé, mais pas chez l'homme (bleu) ou présentes chez l'homme mais pas chez le chimpanzé (rouge). Le pic autour de 300 nucléotides correspond à des événements d'insertion SINE. La plupart des ʽindelsʼ sont plus petits que 20 pb, et les plus grands ʽindelsʼ représentent pour la majeure partie des évènements survenus dans la lignée spécifique, dans les deux génomes.

  LeLe nonommbbrree d'd'iinsnseerrttiioonns s etet dede dédéllééttiiononss esestt 1010 fofoiis s ininfféérriieeuurr aauu nnomombbrree dede susubbssttiitututtiioonnss,, totouutteeffooisis,, lele nnoommbbrree dede nunuclclééoottiiddeses iimpmpliliququééss dadanns s cecess ininddeellss esestt gglloobbalalememeenntt plplusus ééllevevéé qquuee lle e nnomombbrere momoyyeenn dede nunuccléléoottiiddeess iimmpplliiququééss dadansns cchhaaqquuee ssuubbssttiittuuttiioonn

  LeLe rreepprréésseennttaattiioon n ggraraphphiiququee prprééccédédenentete iindndiiququee qquu''iil l y y aa pepeuu d'd'iindndeells s dede g

grraandndee tatailillele,, etet bebeaauuccououpp ppluluss d'd'iinnddeells sdede ppetetiittee ttaaiilllle.e. TTououtteeffooiiss,, ilil exexiiststee uun n nonombmbrree nnonon nnégégliligegeaabblle ed'd'iindndeellss dd'u'unnee ttaaiilllle e ssuuppéérriieeuurree àà 770000ppbb

I I I I I I . . L L ES E S DI D IF FF F ER E R EN E NC C ES E S N NO O TA T AB B LE L ES S EN E N TR T RE E L LE ES S G G EN E N O O ME M ES S DE D E L L ' ' H H O O MM M M E E E ET T DU D U C CH H IM I MP PA A NZ N ZE E

II I II I. . 1 1. . L Le e s s c ch ha an ng ge em me en nt ts s c c hr h ro om mo os so om mi iq qu ue es s m ma a je j eu ur rs s

  L’L’eexxaamemenn dedess cacarryyoottyyppeess mmoonnttrree qquuee lele nonombmbrere dede chchrroommoososommee esestt didippllooïdïdee (4(488 chcheezz llee chchimimppaannzzéé,, 4646 chchezez ll’h’hoommmmee)).. + + dede llaa momoititiiéé dedess cchhrroomomososommeess sosonnt t iiddenenttiiqquueess etet leless aaututrreess didiffffèèrreenntt ppaarr dedess adadddiittiioonnss,, dedess reremmaaninieemmeenntsts,, dedess iinnvveerrssiioonnss,, eettcc..

  TTananddisis ququee 1818 ppaiaireress dede chchrroommoossoommeess sosonntt prpraattiiqquuememeenntt iidedennttiiqquueses,, leless chchrorommoossoomemess 4,4, 99 etet 1122 momonntrtreenntt iinnélélucucttaabblleemmeenntt qquu’’iilsls oontnt ététéé ««rreemmooddeellééss»».. L

Leess gègènneess eett lleess mamarrqquueueursrs dede cecess chchrroommoossoommeess nene sosonnt tpapass dadanns slle emêmêmmee ororddrree cchehezz l’l’hhoommmmee etet llee cchhimimppaannzzéé



 L’L’AADDNN ssaatteelllliittee (n(noonn--ccooddanantt)),, ququii rerepprérésseennttee enenvviiroron n4%4% dudu gégénnoommee huhummaaiin,n, esestt ccomomppososéé ddee cocouurrtteess séséqquuenencecess dd'A'ADDNN sisimpmplleses,, réréppééttééeess dedess mimillllioionnss ddee fofoiis setet llooccaalliiséséeess auau ninivveeaau u ddee rrééggiiononss ssppéécciiffiiququeses ssuurr ttoouuss lleses cchhrroommoossoommeess ::

 PaParrmmii lleses ququatatrree séséqquueenncceess d’d’AADDNN sasatetellllititee mamajejeuurreess rreettrroouvuvééeess c

chhezez lleses hhumumaaininss,, trtrooisis sosonntt égégaallememeenntt prpréésseenntteess dadannss leless gégénnoommeess dedess grgraanndds s sisingngeess ; ; l'l'ununee,, lla a ssééqquuenenccee ADADNN sasatteelllliittee huhummaaiinne e IIII,, sseemmbbllee aavovoirir ététéé éléliimmiinnééee dedess chchrroommoossoommeess dudu chchimimppaannzzéé,, mamaiiss reressttee dadannss ceceuuxx dedess gogoririlllleess etet ddeess ororaangngss-- ououttaanns.s.

  InInveverrssiioonsns,, trtraannslsloocacattiioon,n, fufussiioonnss etet fifissssiioonsns imimppliliqqueuenntt lele réréaarrrraanngegemmeennt t – – mamaiiss nnoonn llee ggaiainn oouu llaa ppererttee –– ddu umamattéérriieell gégénnééttiiqqueue..

  LeLess chchrroommoososomemess huhummaaininss etet ddee chchimimppaannzézéss ddififffèèrreennt t paparr ununee fufussiioonn dedess chchrorommoossoomemess,, aau umomoiinsns 9 9ininveverrssiioonsns pépérrii--cceennttrriiqquueess,, etet dadanns sllee cconontteennuu ddee l'l'hhééttéérroo-c-chhrroomamattiinnee ccononststiittuuttiivvee..

  LaLa babandndee GG dudu chchrroommoossoomeme 1212 dede ll’h’hoommmmee etet ssoonn hohomomollooggueue chchezez llee c

chhiimmppaannzézé rréévvèèllee uunne epepettiitete iinnvvererssiioonn

  LeLe chchrroomomossoommee 2 2 hhumumaaiinn réréssuullttee dd'u'unene fufussiioonn dde e ddeueux x chchrroomomososommeess anancceessttrraauux xququii sosontnt reressttééss séséppararééss ddanans slala liliggnnéeée dedess chchimimppananzzééss (2(2AA etet 2B2B chchrroommoososommeess ddananss lla annomomeenncclalattuurree rérévviiséséee,, ananccieiennnneemmeennt tchchrroommoossoomemess dede chchiimmppaannzézé 1212 etet 1133))

.

^{LLeess bbaannddeses GG dedess cchrhroommoossoommeess 1212 etet 1133 dudu chchimimppaannzzéé}

cocorrrreessppoonnddeennt t prpreessqqueue ppaarrffaaiitetemmeenntt avaveecc leless brbraass ccoouurrtt eett lolonng,g, reressppecectitivveemmeenntt,, dduu cchhrorommoososomeme 22 dede ll’’hhoommmmee

  DaDanns scchrhroommoossoomeme 1,1, onon obobsseerrvvee ununee ggrarannddee réréggiioon n réréppététiittiivvee dede babandndee CC, , ququ’o’onn nene rerettrroouuvvee papas s chchezez lele chchimimppaannzézé (n(nii mêmêmmee chcheezz lleses auauttrreess grgraandndss sisinnggeess))..

  HaHabibittuueellllememeenntt,, lala tataiilllle ededess réréggiioonnss dede bbanandde eC Cvavarriiee aau useseiinn d'd'uunnee eessppèèccee etet l

l’e’emmppllaacceemmeenntt dede cecess babandndeess vavarriiee seselloon nlleess esesppècèceses.. LeLess grgraandndeess réréggiioonsns (e(enn dedehhoorsrs ddeses cceennttrroommèèrreess)) ssoouuiillllééeess ppaarr dedess babannddeses CC cchhezez leless huhumamaiinns ssosonntt susurr leless cchhrorommoossoomemess 1,1, 99,, 1616 eett YY.. CChhezez leless chchiimmppananzézéss cecess rrééggiioonns s ssoontnt aabbsseenntetess.. A

Auu lilieeuu dde ececellaa, ,onon trtroouuveve dedeuuxx chchrroommoossoommeess aavevecc dedess babanndedess C Caauu mmiilliieeuu dede lleueursrs lolonnggss bbrraas s(l(leess cchrhroommoososomemess 66 etet 1414)) etet plplususiieeuurrss aaututrreess aavveecc dedess bbaannddeess CC àà leleuurrss eexxttrréémmiittééss

  ReRecchheerrcchheess popouurr loloccaalliisseerr leless 1818 ppoioinnttss dde e cacassssuurree cocorrrreessppoondndanantt auaux x 9 9 i

innvveerrssiioonns s ppérérii--cceennttrriiqqueuess.. 1313 d’d’eenntrtree eueuxx onontt ététéé idideennttiiffiiésés pparar hyhybbrriidadattiioon n flfluouorreesscceennttee iinn ssiittuu ((FFIISHSH))



 UUn ntotottaal ldede 5353 ggènèneess huhummaaiinns scoconnnunus ssosonnt tsosoiitt enenttiièèrreemmeennt tsusuppprpriimmééss (3(366)) oou u ppararttiieelllleemmeenntt ((1717)) cchheezz llee chchiimmppaannzzéé..

  1515 dede cceses cacass onontt ététéé tetessttééss etet coconnfifirrmmééss eenn cchahaîînene PCPCR R(o(ouu SoSoututhheerrnn bblolott)).. HuHuiitt auauttrreess gègènneess oontnt susubbii dedess dédéllééttiioonsns imimppoortrtaanntteess (>(> 1515 kbkb) )enenttiièèrreemmeenntt d

daansns uunn iintntrroonn.. EnEn ououttrree,, cecerrttaaiinns s gègènneess pepeuuvveenntt aavvooiirr susubbii dedess mumuttaattiioonnss

ddanans sleless chchaaîînneses teterrmmiinnalaleess ouou ddeses momoddififiiccaattiioonns sdadannss lleess cacaddrreess dde elelecctuturere c

chhezez lele chchiimmppaannzzéé..

  CCererttaaiinneess dedess ppererttuurbrbaattiioonsns ddeses gègènneess pepeuuvevenntt êtêtrree liliééeess à à dedess ddififfféérreenncecess bbioiollooggiiqqueuess iinntétérreessssaanntetess enentrtree lleess eessppèècceess,, tteell ququee ddiissccuuttéé cici--aaprprèèss..

  LeLess réréttrroovivirruuss enenddogogèènneess ((EERRVV) ) sosonnt t ttoousus ddisisppararuuss ddanans s lala liliggnnéeée hhumumaaiinnee,, hhorormmiiss unun réréttrroovviiruruss ununiiqquuee ((rrééttrrooviviruruss enenddogogèènnee huhummaaiin n K K (H(HEERVRV--KK)))) totouujjoouurrss aaccttiif.f.

  HHEERRVV-K-K a a ététéé trtroouuvévé acacttiiff ddananss leless ddeueuxx liliggnnéeéess.. QuQueellqquueess aaututrreess clclasassseess d’d’EERVRV onontt peperrssiissttéé ddaannss lle e gégénnoommee huhumamainin auau--ddeellà à dede lala scsciissssiioon n hohommmmee-- chchiimmppaannzézé,, aavavantnt ddee ss''éétteeiindndrree..



 LeLe ggéénnoommee dudu chchimimppananzzéé a a dedeuux x éléléémmeenntsts réréttrroovviriraauuxx acacttiiffss (P(PttEERRVV1 1 etet PtPtEERVRV22)) ququi i nene reresssseemmbblleenntt àà aauuccuun n dedess éléléémmeenntsts ppluluss âgâgééss ddananss lleess dedeuuxx gégénnoomemess ;; ceceuuxx--cci i ddoioivveenntt avavooiir r ééttéé iinnttrroodduuiit t ppaarr l'l'iinnfefecctitioonn dede lla a liliggnnééee gegerrmmiinanallee dduu cchhiimpmpaannzzéé

II_NN

SSEE

RRTT

IIOO

NN

''DD_EE

LLEE

MMEE

NNTT

SS

TTRR

AANN

SSPP

OOSS

AABB

LLEE

SS

VVOOIIRR DDIIAAPPOO CCOORRRREESSPPOONNDDAANNTTEE

Détection et vérification des inversions (cas du chromosome 12)

A: Un shéma de conception de la sonde FISH, utilisant trois sondes : une distale au point de cassure de l’inversion (boîte verte), une autre enjambant le point de cassure (boîte rouge) et une dernière proximale au point de cassure (boîte bleue). Le schéma de couleurs attendu chez le chimpanzé doit diviser la sonde rouge en deux signaux d’hybridation de chaque côté du centromère.B : Les résultats obtenus confirment la présence d’une inversion au niveau du chromosome 12 du chimpanzé.

Bande G : marquage en bande des chromosomes par la trypsine

Bande C : marquage des zones non codantes des chromosomes (cas des centromères) par le sulfate de Baryum

Bande G : marquage en bande des chromosomes par la trypsine

Bande C : marquage des zones non codantes des chromosomes (cas des centromères) par le sulfate de Baryum

Les principales modifications chromosomiques qui se sont produites au cours de l'évolution des singes du Vieux Monde. Chaque point représente un événement déduit de la comparaison des caryotypes des espèces vivantes.

Dans n'importe quelle branche, la séquence de points est arbitraire. L'accent est donné sur les humains et les grands singes, dont les chromosomes ont été plus largement étudiés que ceux des autres primates. NOR = organisateurs nucléolaires.

Insertions d’éléments transposables – cas des rétrovirus

HERV-K : Human Endogenous Retrovirus K

PtERV1 and PtERV2 : retroviral elements in chimpanzee

  « «AAvveecc d'd'aaututrreess chcheerrcchheeuurrss dede ll'I'Innssttiitutut tméméddiiccaall HoHowwaarrdd HuHugghheess,, BrBruuccee LaLahnhn aa iidedennttiififiéé lele gègènne e AASSPMPM ((AAbbnnoorrmmaall SSppiinnddllee--lliikeke MiMiccrroocceepphhaally-y-aassssoociciaatetedd)) ququii rérégguulleerraaiitt lele nnomombbrere dde e nneueuroronneses pproroduduititss paparr didivviissiioonn cecelllluullaaiirree ddanans s lele cocortrteexx cécérréébbrarall etet ququi i aaururaaiit t évévoolluué é ddee fafaççoonn papartrtiiccululiièèrree chcheezz lleess grgraandndss sisinnggeess (s(saa ppererttee ddee fofonnctctiioonn ccoonndduuiissaanntt à àununee mimicrcrooccépéphhaallieie,, cc'e'esstt--àà--ddiriree àà uunnee rérédduuccttiioonn sséévvèèrree ddee lla atatailillele dduu ccoorrtteexx ccéréréébbrraall) ) »»



 CCoommppaarraaiissoonn dede séséqquueenncceses dede ccee gègènnee enenttrree didiffff.. esesppèècceess ddee ggrraannddss sisingngeess eett ll'h'hoommmmee →→ nnb bdde emumuttaattiioonns sdede + +enen + +éléleevvéé eenn ffoonnctctiioonn dde el'l'aavvaanncécéee dadannss l'l'aarrbbrree phphylylooggénénététiiqqueue.. CChheezz nnooss cocouussiinnss sisingngeess ppluluss loloiintntaaiinnss,, cece ggènène e nn'a'a papass susubibi cecess mmuuttaattiioonns sacacccélélérérééeess

 LL''aarrttiicclle e ppuubblliéié dadannss lle e jojouurrnnaall HuHummaann MoMolleeccuullarar GeGenenettiiccss rréévvèèllee ununee acacccéélléérraattiioonn ddeses mumutatattiioonnss enencocorree plpluus smamarrqquuééee ddeeppuuisis quque e lala liliggnnééee ddee l'l'hhuummaaiinn s's'eesstt séséppaarrééee dede cecellllee dudu c

chhiimmppaannzzéé

 AASSPMPM aa ssuubibi uunnee foforrttee évévoolluuttiioonn aaddaappttaattiivve eddanans slala liliggnénéee dde e ll''HHoomomo sasappieiennss,, cce eququii esestt enen acacccoorrdd avaveecc sosonn rôrôllee susuppppoosséé ddaannss lle e ggrroossssiisssseemmeenntt ddu u cceerrvveeaauu huhummaaiinn

 «« AcAcccéélléérraattiioonn sisiggnniiffiiccatatiivvee dde el'l'éévvooluluttiioonn dede ccee gègènnee dadannss lala l

liiggnnéeée memennaannt tauauxx grgraannddss sisinnggeses etet à àll''hhoommmmee,, paparr rarappppoorrtt àà cceellllee ququi i esestt obobsseerrvvééee popouur r dd'a'auutrtreess ppririmamatteess dede l'l'AAnncciienen MMoonndede (A(Affrriiqqueue etet AsAsiiee)) etet dudu NoNouuvveeaauu MoMonndde e (l(leess ppllaatytyrrhhiinniieennss dd'A'Amméérriiququee dudu SuSudd)) etet ppoouurr d'd'aaututrreess mmaammmmiiffèèrreess ((ccaarnrniivvoorreess,, roronnggeeuurrss,, aarrttiiooddaaccttyylleess))

 LL''eexxccèèss dede susubbststiittuutitioonsns nonon n sysynnononymymeess paparr rarapppoportrt aauux x ssuubsbsttiittuutitioonsns sysynnononyymmeess ttrraadduuitit uunene sséélleeccttiioonn poposisittiivvee,, aauu mmoomemennt t dede lala ddiviveerrggeennccee HHomomoo--PPaan.n. LL''ééttuudde e dudu ppoollyymmoorrpphhiissmmee d'd'AASSPPM Mdadansns ll'e'essppècèce ehuhummaainine esusuggggèèrree qquu''uun n cchhaanngegemmeenntt avavaantntaaggeeuuxx d'd'acaciidedess amamiinnésés s's'eesstt prproobbaabbllememeenntt pprroodduuiit ttotousus leless 330000 àà 440000 000000 ananss.. LLee gègènnee ASASPPMM aa dodonncc susubbi i uunnee évévoolluutitioonn adadapaptatattiivvee fofortrtee chcheezz leless grgraanndsds ssiinnggeess eett ssuurrttoouutt cchheezz ll'h'hoommmmee »»

  « « EEn n dédécceemmbbrree 20200033,, uunene éqéquuiippee amaméérriicacaiinene (d(diiririggééee paparr AnAndrdreeww ClClararkk dede ll'u'unniivveerrssiittéé CoCorrnnelell l àà NeNeww YYororkk,, etet MiMicchheelllle e CaCarrggilill l dede lla a fifirmrmee dede bibiototeecchnhnoollooggiie eCeCelleerara DiDiagagnnoossttiiccss enen CCalalififoorrnnieie a apupubblliiéé dadansns lla arerevvuuee ScSciieennccee dedess trtraavvaauuxx susur rlla a cocompmpararaaiissoonn ppoouurr l'l'hhomommmee,, lele chchiimmppaannzzéé cocommmmuunn etet lala s

soouuririss (r(reepprréésseennttaattiivvee dde el'l'eessppèèccee nnoonn pprriimamatete nnécécesesssaairiree àà lla a ccomomppaarraaiissoonn)) dde e 7 7 646455 gègènneess.. BuBut t:: idideenntitififieerr leless gègènneess popouurr llesesqquueells suunene évévoolluutitioon n acacccéléléérrééee ddueue à à ununee prpreessssiioon n dede sésélleeccttiioon n ppoossiittiivvee (a(avvaanntatagge e sésélleeccttiiff)),, etet nononn papass auau hahasasardrd (d(déérriiveve gégénniiqquuee)),, esestt mimisese enen évéviiddeenncce,e, etet cce eppouourr chchaacucunne ededess trtrooiis s lligignnéeéess.. CCeettttee ppreressssiioonn dde esésélleeccttiioonn popossiittiivvee cacarraaccttéérriissee 1 1545477 gègènneess hhumumaaiinnss etet 1 1 553344 gègènneses dede chchimimppaannzzééss etet,, ppouourr nonommbbrree dd''eennttrree eeuuxx, , lleess évévooluluttiioonns s -- etet d

dononcc leless prpreessssiioonnss dde esésélleeccttiioon n - - didivveerrggeeaaiieenntt enenttrree leless trtrooisis eessppècèceess.. SiSi ddee nonombmbrreeuuxx ggènèneses momontntrreenntt ddeess vavalleeuurrss nononn sisiggnniiffiicacattiivveess,, ceceuux x coconnttrrôôllaannt t cecerrttaaiinneses fofoncncttiioonnss bibioolologigiqquueses pprérésseenntteennt tuunene évévoolulutitioon n rarappiidde e : : auaudidittiioonn, , cacattaabbololiissmmee ddeses acaciiddeess amamiinnésés,, pprorocceessssuuss ddu udédévveellooppppeemmeenntt (s(sqqueuelleettttee)) ouou dde eneneuurorogegennèsèsee.. ChChezez ll'h'hoommmmee,, ilil s's'agagiit tmmaajjoorriitatairireemmeenntt dede gègènneess imimppliliqquuééss d

danans sll''oollffaaccttiioonn (u(unene cicinnqquuaantntaaininee,, prpreessqquuee totouuss cocoddaanntt popouurr ddeess rérécceepptteeuurrss oolflfaaccttiiffss [O[ORR]])) etet ilil sesemmbblleerraaiit tdodoncnc quque elle emomodde edede viviee didifffféérreenntt dede ll''hhomommmee etet dede sosonn plplusus pprroocchhee cocouussiinn aaitit cconondduuitit à à dedess ppreressssiiononss dede sésélleeccttiioonn didifffféérreenntteess popouurr cecess rérécceepptteeuurrss (L(L''oollffaaccttiionon n'n'ététaanntt ppasas unun sesennss prprééddoommiinnanantt popourur lla a ssuurrvviiee dde el'l'hhoommmmee,, ddééllaaiissssééee aau u pproroffiitt dd''aauuttrreess sseennss)).. » »

  GGènène e FOFOXXPP22 (f(foorrkkhheeaadd--bbooxx P2P2 trtraannssccrriippttiionon fafaccttoorr)),, iimpmplliqiquéué dadanns s lele dvdvtt dudu llananggaaggee ((uunene ddeess ccaarraacctétérriissttiiququeess ddéféfiininissssaanntt l'l'esesppèèccee huhummaaiinnee)),, prpréésseennttee «« unun

PHYLOGENIE DU GENE ASPM CHEZ LES PRIMATES

VOIR LA DIAPO CORRESPONDANTE

pproroffiill dde e susubbssttiittuuttiioonns s ininhhaabbitituuelel,, cocommmmee plplususiieeuurrss aauuttrreess gègènneess ((uunnee v

viinnggttaaininee)) iimmpplliiququééss dadansns lele dédévveellooppppeemmeenntt dede ll''aaududiititionon etet ququi i paparraaisissseenntt égégaallememeenntt ssuubbiirr ununee éévvoollututiioonn aaddaaptptaattiiveve ddaansns lala lliigngnééee hhuumamaiinnee »»

  MuMuttaattiioon n dadannss lele gègènne eFOFOXXPP22 → →SLSLII (s(sppeecciifificc llanangguuaaggee imimppaaiirrmmeenntt)) popouuvvaanntt nonotatammmmeenntt enenggeennddrererr dedess « «prprooblblèèmmeess d'd'ééllooccuuttiioonn,, dedess didiffffiiccuultltééss à àfforormmeerr ddeses momottss etet à à cocommpprreenndrdree etet uutitilliisseerr lala ggrarammmmaaiirree,, dodonncc àà unune e ppererttee dedess cocompmpéétteenncceess nnécécesesssaaiirreess auau dédévveellooppppeemmeenntt dudu lalanngagaggee.. PaParr aaililleleuurrss,, lle egègènnee ayayaantnt lla aprpreessssiioonn dede sésélleeccttiioonn ppososiittiiveve lla aplplusus sisiggnniiffiicacattiivvee chcheezz ll'h'hoommmmee cocoddee popourur l'l'αα-t-teeccttooririnnee,, uunene prprootétéiinne e qquiui jojouue e uun n rôrôllee vviittaall ddaannss lala mememmbbraranne e teteccttoorriiaallee ddee l'l'oorreeiillllee inintteerrnnee etet ddonontt leless ananoommaalliieses sosonnt t reressppononssaabbleless ddee susurrddiitété d'd'ooririggiinene gégénnééttiiququee.. LaLa cocommppréréhheennssiioonn ddu u llaannggagage e paparrlléé etet sosonn apappprerenntitissssaaggee oonntt rreeqquuiiss ddeess mmiisseess auau ppoioinnt tdede ll''aaccuuititéé auaudidittiivvee »»

(→(→ vvooiir r llaa ddiiapapoo ddee lla aphphyyllogogéénniie edede ccee ggèènnee))

II I II I. . 4 4. . D D iv i ve er rg ge en nc ce e d de es s d de e ux u x g gé én no om me e s s

  DeDess susubbststiittuuttiioonns smomonno-o-nnuuccllééoottiiddiiqquueess ssee prproodduuisiseennt tà àununee vivitteessssee momoyyeennnnee etet rerepprréésseennttee 1,1,44%% ddee ddififfféérreenncece enentrtree leless ccopopiieses dudu gégénnoomeme huhummaaiin n etet dudu chchiimmppaannzézé

  LeLess tatauuxx dde esusubsbsttiittuutitioon nnunuccléléoottiiddiiququee dadanns sleless rrééggiiononss susubbtétélloomémérriiququeess sosonntt d

diispsprrooppoorrttiioonnnneellllememeenntt élélevevééss cchhezez lleses HoHommiinnididééss

  LeLess évévèènnememeennttss d’d’iinnsseerrttiioon n etet dde e dédéllééttiioon n sosonntt momoiinnss nonommbbrreeuuxx quque e leless s

suubbssttiitututtiioonnss mmoonnoo-n-nuuccllééoottiiddiiququeess

  LeLess prprootétéiinneses orortthhololooggueuess chcheezz ll''hhomommmee etet lele cchihimmppaannzzéé sosonnt texexttrrêêmmeemmeennt t sisimmiillaaiirreess,, enenvviirroonn 2929%% ététaantnt idideennttiiqqueuess etet ll'o'orrtthhoollogoguuee tytyppiqiquuee didiffffèèrree pparar seseuulleemmeenntt ddeeuuxx aaciciddeses aamiminénéss,, unun ppaarr lligignnééee..

  LeLe tatauuxx dde esusubbststiittuuttiioonn àà dedess ssiitteess ssiilleenncciieueuxx dadansns leless exexononss esestt iinnfféérriieeuurr auau tatauuxx susurr leless sisitteess iintntrrooniniqqueuess pprorocchheess,, coconnfforormméémmeenntt à à lala fafaiiblblee sésélleeccttiioonn pupuririffiiaannttee susurr leless sisitetess ssiillenencciieueuxx cchehezz leless mamammmmiiffèèrreess..

  LaLa vvarariiaattiioon n dduu tatauuxx dede ddiviveerrggeennccee esestt évéviiddeennttee,, mêmêmmee auau nniviveeaauu dedess chchrroommoososommeess enenttiiererss ((FFiig.g. bb).). LeLess vavalleeuurrss ababererrraanntetess leless plpluuss frfraappppaantnteess

coconncceerrnneenntt leless chchrroommoossoommeess sesexxuueells,s, aavevecc ununee ddiivveerrggeennccee momoyyeennnene ddee 11,,99%% p

pouourr lele chchrroomomossoommee Y Y etet 00,,9944%% ppouour r lele chchrorommoossoomeme XX.. L'L'eexxpplliicacattiioon n prproobbaabblle eesestt unun tatauxux élélevevéé ddee mumuttaatitionon chcheezz lele mâmâllee pparar rraappppoorrtt àà llaa liliggnnééee gegerrmmiinanallee ffeemmeelllele.. EnEn efefffeett,, lele rraatitio odudu tatauxux dede mumutatattiioonn mâmâlele / /fefemmeelllle e ((nnoottééee α)α) pepeuutt êtêtrree esesttiiméméee eenn cocommppararaanntt leless ttaauux x dede didiveverrggeennccee enenttrree leless chchrroommoososommeess sesexxueuellss eett leless auauttoossoommeess..

  LeLe tatauxux éléleevvéé dede mumuttaattiionon dadannss lla a liliggnnééee gegerrmmiinnaalle e mâmâllee esestt ggénénéérraalelemmeenntt atatttrriibubuéé auau nonommbbrree cicinnq q à à sisixx fofoiiss plpluuss éléleevvéé dede ddiviviissiioonsns cecelllluullaaiirreess susubbiieess pparar lleess cceelllluulleess ggeerrmmiinnaalleess mâmâlleess..

  UUnene vvaarriiaattiioonn imimppoortrtaannttee dedess tatauux xdede didivvererggenencece esestt ééggaalelemmeenntt oobbsseerrvvéé cchheezz leless aauutotossoommeess ((FFiig.g. 11bb))..

  D'D'aaututrreess fafacctteeuurrss ininfflluuenencecenntt aiainsnsii lle e tatauuxx dede didivveerrggeennccee enenttrree leless chchrroommoososommeess dedess chchiimpmpaannzzééss eett hhuumamaiinnss..

a, Distribution de la divergence des autosomes (bleu), du chromosome X (rouge)

et du chromosome Y (vert).

b, Distribution de la variation par chromosome, représenté par une boîte à

moustaches. Les bords de la boîte correspondent aux quartiles; les encoches à l‘erreur standard de la médiane, et les barres

verticales à l’écart-type. Les chromosomes X et Y sont clairement aberrants, mais il y a

aussi de fortes variations locales dans chacun des autosomes.

I I V. V . B B A A S S ES E S G G EN E N ET E TI IQ QU U ES E S D D E E LA L A BI B IO OL LO OG G I I E E SP S P EC E CI IF F IQ I QU UE E DE D E L L ' ' H H O O MM M M E E E ET T DU D U C CH H IM I MP PA A NZ N ZE E , , C CO ON N C C LU L US S IO I ON N

  CComompptete tetennuu dudu nnomombbrree iimpmpoorrttaannt t dede mumutatatitiononss nneueutrtreess,, seseuulele ununee ppeettiittee papartrtiie ededess ddiifffféérreenncceess gégénnééttiiququeess oobbsseerrvvééeess esestt ssuusscceeppttiibblle e dd''êtêtrree rreessppoonnssaabbllee dedess chchaangngeemmeennttss phphéénnoottyyppiiququeess ccléléss dadanns slla ammoorrpphhoollooggiiee,, lla aphphysysiiololooggiiee etet lala cocommpplleexxiitété ddeess ccoompmpoorrtteemmeennttss eennttrree lleses hhuummaaiinnss etet lleses cchhiimpmpaanznzééss

  NoNouuss avavoonns s ssoouuliligngnéé ququeellququeess eexxemempplleses dde e cchahannggememeennttss gégénnééttiiqquueses popouur r llesesqquueells sdde epplalauusisiblbleses coconnséséqquueenncceess fofonnccttiiononnnelelleless ouou phphyyssiiololoogigiqqueuess pepeuuvveenntt êtêtrree ssuuggggéérrééeess ((ddvtvt ddu u ccerervveeaauu,, sesennss ddee ll'o'ollfafacctitionon,, ddvtvt dduu llananggaaggee...))

  BiBieenn qqu'u'iil l y y aiaitt trtrèèss pepeuu dede didifffféérreenncceess gégénnééttiiqquueess (1(1,,44%% ssaanns s coconnssiiddéérreerr leless iindndeellss)),, c'c'eesstt susurr cecess 1,1,44%% dede didifffféérreennccee quque e rereppoosese lle e fafaiitt quque ell'h'homommmee esestt hohommmmee,, etet qquuee llee chchiimpmpaannzzéé eesstt cchhimimppaannzzéé ((ggèènneess eexxcclulussiiffss))

  LeLe fafaiit t ququee tatanntt dede didifffféérreenncceess phphéénnootytyppiiququeess rereppoosseenntt susurr sisi pepeuu ddee didifffféérreenncceses gégénnééttiiqquueses esestt ddûû àà ll'i'immppoorrttaanncce emamajejeuurree dedess gègènneess fofoncncttiioonnnenellss iimpmplliqiquéuéss dadansns cceses didifffféérreenncceess ((lleess gègènneess mumuttééss etet//oouu didiveverrsseemmeenntt mmooddiiffiiééss sosonntt iimpmpliliququééss ddananss ddeses fofonnccttiioonnss bibioollogogiiququeess mamajjeeuurreess,, dd''ooùù lleses didifffféérreenncceses phphénénototyyppiiqquueess mamarqrquéuéeess coconnséséccuuttiivveess aauu pepeuu dede didifffféérreenncce e gégénnééttiiqquuee)).. DeDe plplusus,, lala ququasasii ttoottaallititéé dede cecess gègènneess agagisissseenntt dèdèss leless dédévveellooppppeemmeenntt emembbryryoonnnnaaiirere,, c'c'eesstt aiainsnsii ququee leless didifffféérreenncceess mamajjeeuurreess qquuii didissttiinngguueenntt ll'h'hoommmmee dduu cchhiimpmpaanznzéé sese mmeetttteennt tenen ppllacacee dèdèss cceelluuii-c-cii..

REFERENCES BIBLIOGRAPHIQUES:

 Séquençage du génome du chimpanzé :

E.H. McConkey et A. Varki, Science, 289, 1295, 2000;

http://hgsc.bcm.tmc.edu/projects/chimpanzee/ChimpGenome2.pdf

 Classification phylogénétique de Guillaume Lecointre et Hervé Le Guyader, Belin.

 David DeWitt (April 1, 2003) ʽ Greater Than 98% Chimp/Human DNA Similarity? Not Any More. A Common Evolutionary Argument Gets Reevaluated by Evolutionists Themselves. ʼ answersingenesis.org (consulté le 24/09/11).

 Gagneux, P. and Varki, A. (2001). ‘ Genetic differences between humans and great apes. ’ Mol Phylogenet Evol.

 Tera L. Newman, Eray Tuzun, V. Anne Morrison, Sean D. McGrath, Karen E. Hayden, Mario Ventura, Mariano Rocchi, Evan E. Eichler, ʽ Structural variation between human and chimpanzee A genome-wide survey of structural variation between human and chimpanzee. ʼ

 Senut, Brigitte, société géologique de France (2009). ʽ Grands singes/Homme, quelles origines ? 20 millions d'années d'évolution des hominoïdes. ʼ

Collection «interactions», Planèteterre®, dirigé par Patrick de Wewer (MNHN). 16-19.

 De Bonis, Louis (2000). ʽ La famille de l'homme, des Lémuriens à Homo sapiens ʼ Belin pour la science. 40-41.

 Howells, William (1959). ʽ Manking in the making, the story of human evolution. ʼ Doubleday & company, inc. Garden city, New York. 68-77, 84-85, 123-129.

 Seuánez, Héctor N. (1979). ʽ The Phylogeny of Human chromosomes. ʼ Springer-Verlag, Berlin Heidelberg New York.

 Edited by Steve Jones, Robert Martin and David Pilbeam (1992). ʽ The Cambridge encyclopedia of Human evolution. ʼ Cambridge University Press.

 Nature 437, 69-87 (1 September 2005) ʽ Initial sequence of the chimpanzee genome and comparison with the human genome. ʼ

www.nature.com/nature/journal/v437/n7055/full/nature04072.html#a25 (consulté le 01/10/11)

 Véronique Barriel, ʽThese 1.4 % which separate us from the chimpanzees.ʼ Revue MEDECINE/SCIENCE Volume 20, numéro 10, octobre 2004, 859-861.