FI
Osallisuuden kulttuurin
vahvistaminen eTwinningin avulla
Julkaisija eTwinningin keskustukipalvelu www.etwinning.net
European Schoolnet (EUN Partnership AISBL) Rue de Trèves 61, 1040 Brussels, Belgium www.europeanschoolnet.org - info@eun.org
Toimittajat Anne Gilleran, Irene Pateraki, Santi Scimeca, Claire Morvan Kirjoittaja Claire Morvan
Kielikoordinointi Danosh Nasrollahi Ulkoasu Iddi fix DTP ja painatus HOFI Studio
ISBN 9789492414984
Julkaistu lokakuussa 2017. Tässä julkaisussa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan, eivätkä ne välttämättä edusta Euroopan komission tai eTwinningin keskustukipalvelun kantaa.
Tätä julkaisua koskevat Creative Commons -lisenssin Nimeä-EiKaupallinen- JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu (CC BY-NC-SA 3.0) ehdot (https://creativecommons.
org/licenses/by-nc-sa/3.0/deed.fi).
Julkaisu on rahoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta.
Osallisuuden kulttuurin vah- vistaminen eTwinningin avulla
eTwinning on elinvoimainen yhteisö, jossa on ollut 12 toimintavuoden aikana mukana lähes 500 000 opettajaa 182 000* koulusta. Projekteja on toteutettu yli 61 000*, ja niihin on vuosien mittaan osallistunut yli 2 miljoonaa oppilasta kaikkialta Euroopasta.
eTwinning – Euroopan koulujen yhteisö – on Euroopan komission koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston rahoittamaa toimintaa Erasmus+ -ohjelman puitteissa. eTwinning-toiminnan perustana on pitkälle kehitetty digitaalinen käyttöympäristö, jossa on sekä julkiset että yksityiset osiot ja joka on saatavilla 28 kielellä. Julkinen www.etwinning.net-sivusto tarjoaa kävijöille runsaasti tietoa eTwinningistä, siihen liittymisestä ja toiminnan hyödyistä. Myös inspiroivat projekti-ideat ovat kaikkien käytettävissä. Rekisteröityneille opettajille tarkoitettu eTwinning Live -osio on yksittäisen opettajan ovi yhteisöön: sen kautta käyttäjät voivat löytää toisensa, pitää yhteyttä, tehdä yhteistyötä projekteissa ja osallistua täydennyskoulutuksiin, joita järjestetään sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Kun opettajat työskentelevät yhdessä jossakin projektissa, he voivat käyttää myös erityistä kyseiselle projektille varattua osiota, TwinSpacea.
eTwinningin käyttäjille on tarjolla runsaasti tukea. Jokaisessa osallistuvassa maassa (tätä nykyä 38) kansalliset tukipalvelut (NSS) edistävät toimintaa, antavat käyttäjille neuvoja ja opastusta sekä järjestävät monenlaista toimintaa ja ammatillista täydennyskoulutusta kansallisella tasolla. Euroopan tasolla eTwinning- toiminta rahoitetaan Euroopan komission koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston kautta Erasmus+ -ohjelmasta. Toimintaa koordinoi keskustukipalvelu (CSS), jota Euroopan komission puolesta ylläpitää European Schoolnet (31 opetusministeriön yhteenliittymä). Keskustukipalvelu pitää yhteyttä kansallisiin tukipalveluihin ja vastaa käyttöympäristön kehittämisestä sekä tarjoaa monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja muuta toimintaa, kuten vuosittaisen eTwinning- konferenssin ja palkintojenjakotilaisuuden, jossa palkitaan opettajia ja oppilaita erinomaisista projekteista.
*Tiedot syyskuulta 2017.
SISÄLLYSLUETTELO
Esipuhe ... 7
1. Yleiskatsaus osallisuuden käsitteeseen ... 9
1.1. Osallisuus: jokainen oppilas on yhtä tärkeä ...9
1.2. Osallistava opetus eTwinningissä ...10
1.3. Tämän kirjan anti ...11
2. Koulutukseen pääsyn varmistaminen syrjäisillä alueilla ... 13
2.1. Opetuskäytännöt syrjäisissä kouluissa: tapausesimerkkinä Italian pienet maaseutukoulut ... 13
2.2. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit ...15
3. Kulttuurienvälisen ymmärtämyksen edistäminen ... 22
3.1. Kuusi periaatetta kulttuurienvälisen ymmärtämyksen edistämiseen ...22
3.2. Kulttuurienvälinen ymmärtämys eTwinningissä ...24
3.2.1. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit ...24
3.2.2. Kulttuurienvälistä ymmärtämystä käsitteleviä eTwinning-projekteja ...29
3.3. Kulttuuritietoisuutta koskeva ammatillinen kehittyminen eTwinningissä ...32
4. Koulunkäynnin haasteiden käsittely ... 35
4.1. Ketään ei saa unohtaa ...35
Erilaisia mahdollisuuksia erilaisiin tarpeisiin ...36
Pidätkö pistaasipähkinöistä? ...36
Lisää työkaluja työkalupakkiin ...36
4.2. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit ...37
4.3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen osallistavassa opetuksessa ...44
5. Lopuksi ... 47
6. Lähteet ... 50
7. Linkkejä eTwinning-toimintaan ... 52
Maiden nimet ja lyhenteet ... 54
Tukipalvelujen yhteystiedot ... 55
ESIPUHE
Tämä on ensimmäinen periaate Euroopan komission huhtikuussa 2017 hyväksymässä sosiaalisten oikeuksien pilarissa, jonka on tarkoitus ohjata EU:n politiikkaa parempien työ- ja elinolojen varmistamiseksi Euroopan kansalaisille.
Osallistava opetus ei saa olla ylellisyyttä. Se on erittäin tärkeää sellaiselle yhteiskunnalle, jossa me eurooppalaiset haluamme elää. Se on keskeinen asia, kun halutaan rakentaa oikeudenmukaista ja yhtenäisempää yhteiskuntaa. Ja sillä on merkittävä asema myös etsittäessä keinoja selviytyä esimerkiksi digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja globalisaation hyödyntämiseen liittyvistä haasteista. Useimmat nyt koulutiensä aloittavat lapset päätyvät luultavasti aikanaan työtehtäviin, joita ei ole vielä edes olemassa. Tietämyksen lisäksi heidän kaikkien pitää kehittää laaja-alaista osaamista, kestävyyttä ja joustavuutta sekä kykyä selviytyä muutoksista, olivatpa heidän taustansa tai koulutukseen liittyvät erityistarpeensa millaisia tahansa. Osallistava opetus auttaa saavuttamaan juuri tämän.
Onnistuneissa koulutusjärjestelmissä jokaisella lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, ja niissä puututaan kaikkiin huono-osaisuuden ja syrjäytymisen muotoihin ja edistetään yhteisiä arvoja ja aktiivista kansalaisuutta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustana. Niiden on otettava huomioon kaikkien oppijoiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja valmiudet, niin erityisopetusta tarvitsevat, muita heikommista lähtökohdista ponnistavat kuin syrjäisillä alueilla asuvat, ja tarjota kaikille erinomaista opetusta.
Tibor Navracsics Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava komissaari
”Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.”
Tässä julkaisussa esitellään erinomaisia eTwinning-projekteja ja muuta toimintaa, joilla voi edistää osallistavaa opetusta ja yhteisiä arvojamme. Julkaisusta näkee, millä tavoin eTwinning ja kaikki sen toimintaan osallistuvat opettajat ja oppilaat edistävät nykyisten koulunkäyntiin liittyvien haasteiden ratkaisemista erittäin luovasti ja värikkäästi. Esimerkeissä käsitellään monenlaisia koulutukseen liittyviä esteitä: syrjäisillä alueilla sijaitsevien koulujen tilannetta ja niiden keinoja olla yhteydessä maailmaan eTwinningin kautta, kulttuurista moninaisuutta sekä muuttoliikkeeseen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä haasteita.
Koko eTwinning-yhteisö haluaa edistää Rooman julistuksessa maaliskuussa 2017 esitettyä visiota työskennellä sellaisen unionin puolesta, ”jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”.
Esitän lämpimät kiitokset kaikille opettajille ja oppilaille, jotka osallistuivat tässä julkaisussa esiteltyihin erilaisiin toimintoihin ja projekteihin. Haluan kiittää myös koko eTwinning-yhteisöä sen arvokkaasta työstä paremman ja osallistavamman koulutuksen puolesta.
1.1. Osallisuus: jokainen oppilas on yhtä tärkeä
”Osallistava opetus tarkoittaa kaikkien huomioimista, sitoutumista siihen, että tehdään kaikki tarvittava, jotta yhteisön jokaiselle oppilaalle – ja demokratian jokaiselle kansalaiselle – taataan luovuttamaton oikeus kuulua yhteisöön, olla jäämättä ulkopuolelle. Osallisuuden lähtökohtana on, että yhdessä eläminen ja oppiminen hyödyttää kaikkia, ei vain jollakin tapaa erilaiseksi leimattuja lapsia (Falvey, Givner & Kimm 1995, s. 8).”
Unescon mukaan osallistava opetus on prosessi, jolla vahvistetaan koulutusjärjestelmän valmiuksia tavoittaa kaikenlaiset oppijat, ja keskeinen viesti on yksinkertainen:
jokainen oppilas on yhtä tärkeä (Unesco 2017). Kun opetusalalla käytetään termiä osallisuus, tarkoitetaan sitä, että kaikki oppilaat rodusta, uskonnosta tai älyllisistä kyvyistä riippumatta toivotetaan tervetulleeksi kouluun ja heitä tuetaan, niin että he voivat oppia ja osallistua kouluelämän kaikkiin osa-alueisiin. Näin oppilaat voivat kehittää osaamistaan, työskennellä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi, saada tietoa yksilöllisistä eroista ja hyväksyä ne sekä solmia ystävyyssuhteita toisiin oppilaisiin, kukin omien tarpeidensa ja kykyjensä mukaan. Kaikki tämä edistää lopulta myös moninaisuuden arvostamista niin koulussa, paikallisyhteisössä kuin yhteiskunnassa.
Irene Pateraki Pedagogiikka- ja seurantapäällikkö
eTwinningin keskustukipalvelu, European Schoolnet
1. YLEISKATSAUS OSALLISUUDEN
KÄSITTEESEEN
Moninaisuutta ovat kaikenlaiset erot, kuten etninen alkuperä, uskonto, kulttuuri, kieli, erilaiset kyvyt, koulutustaso, sosiaalinen tausta, taloudellinen tilanne, terveys jne.
Osallisuuden vahvistaminen koulutuksessa on jatkuva prosessi pikemminkin kuin yksittäinen toimi. Osallistava opetussuunnitelma perustuu näkemykselle, että oppimista tapahtuu, kun opiskelijat osallistuvat aktiivisesti, ottavat vastuuta ja jäsentävät kokemaansa (Udvari-Solner 1996). Opettajan tehtävänä on ohjata ja mahdollistaa oppimista, jolloin oppilaat voivat työskennellä omaan tahtiin ja omalla tavallaan yhteisen tavoite-ja toimintakehyksen mukaisesti, eli juuri siten kuin he itse asiassa työskentelevät projekteissa.
1.2. Osallistava opetus eTwinningissä
Heti alusta, vuodesta 2005 alkaen, eTwinning-projekteissa työskentelevillä opettajilla on ollut yhtenä tavoitteena laajentaa oppilaidensa näköaloja. eTwinning-projektit avaavat ikkunan Eurooppaan toiminnalla, joka edistää osallisuutta, yhteisten arvojen kehittymistä ja myönteistä suhtautumista moninaisuuteen. Meillä on paljon esimerkkejä eTwinning-projekteista, joiden avulla oppilaat voivat hankkia tuntemusta eri kulttuureista ja tulla tietoiseksi demokraattisista arvoista sekä sosiaalisen osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden merkityksestä. Pikaisella haulla eTwinningin tietokannasta voi löytää esimerkiksi sellaisia projekteja kuin ”Filoxenia or xenophobia?”, ”In a Foreign Land”, ”Migration stories”, ”We are all migrants of this world”, ”We are different…we are equal…respecting our differences…”, ”You and I in the Mirror”, ”Accept me for who I am”, ”United in Diversity”, jne. Projekteissa oppilaat voivat olla myönteisessä vuorovaikutuksessa ikätoveriensa kanssa ja huomata, että erot voivat edistää oppimista pikemminkin kuin olla peruste kielteisille kommenteille ja ennakkoluuloille.
Yksi näistä projekteista, ”Migrant and Refugees”, voitti Euroopan eTwinning-kilpailun vuonna 2017. Siinä oli mukana 12–13-vuotiaita oppilaita neljästä Euroopan maasta: Alankomaista, Norjasta, Ranskasta ja Saksasta. Oppilaat tarkastelivat siirtolaisuutta, hankkivat tietoa Euroopan pakolaiskriisistä ja oppivat ymmärtämään paremmin, millaista on olla siirtolainen tai pakolainen, ja näin heidän tietämyksensä muista kulttuureista syveni. Projektin lopputuotteena oli lehti, johon he kokosivat kaikki materiaalinsa ja mielipiteensä. Ranskalainen Mariska kirjoitti lehdessä näin: ”Haluaisin sanoa yhden asian jokaiselle, joka vastustaa maahan tulevia: Jos sinua pommitettaisiin ja eläisit hirvittävissä oloissa päivästä toiseen, olisit iloinen, jos jokin toinen maa ottaisi sinut vastaan ja pitäisi sinusta huolta. Kohtelethan siis muita, niin kuin haluaisit, että sinua kohdellaan!”
Projektien lisäksi eTwinning-opettajat voivat osallistua monenlaiseen toimintaan:
verkkoseminaareihin, oppimistapahtumiin, ammatillisen kehityksen työpajoihin ja erilaisiin ryhmiin. Osallistumalla näihin opettaja voi hankkia arvokasta tietoa siitä, miten luokkaan luodaan osallistava ilmapiiri ja miten oppilaille annetaan paremmat valmiudet torjua rasismia ja syrjintää. Samalla opettaja saa itse tuntea olevansa osa laajempaa yhteisöä, jolla on yhteisiä huolenaiheita ja samoja unelmia.
1.3. Tämän kirjan anti
Tämä kirja on yleiskatsaus siihen, millä tavoin opettajat ovat tulkinneet osallistavaa opetusta eTwinningissä. Huomion kohteena ovat erityisesti seuraavat kolme osa-aluetta:
1. kuinka voittaa maantieteelliset esteet, joita maaseudulla tai muuten syrjäisillä alueilla asuvilla nuorilla on.
2. kuinka edistää kulttuurienvälistä ymmärtämystä, erityisesti niitä nuoria kohtaan, jotka kuuluvat johonkin vähemmistöön tai joilla on muita heikompi sosioekonominen tausta: maahanmuuttajat, pakolaiset tai maahanmuuttaja- tai pakolaisperheiden jälkeläiset, kansalliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat nuoret, nuoret joilla on vaikeuksia sopeutua kielellisesti tai kulttuurisesti jne.
3. kuinka selviytyä koulutukseen liittyvistä haasteista ja osallistaa kaikki nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia, koulunkäyntiongelmia, alhainen koulutustaso tai heikko opintomenestys jne.
Aloitamme kunkin osa-alueen tarkastelun esittelemällä projekteja sekä opettajien, oppilaiden ja rehtorien mietteitä, joita olemme saaneet eTwinningin kansallisilta tukipalveluilta. Osallisuutta ja moninaisuutta käsittelevät projektit ovat hyödyllisiä kaikille oppilaille, erityisesti niille, jotka ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa erilaisten esteiden vuoksi. Nämä oppilaat tarvitsevat lisää mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti kaikkeen tarjolla olevaan toimintaan, niin että he voivat näyttää osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa.
Projektiesittelyjen tarkoituksena on antaa opettajille ideoita ja innostaa heitä tuleviin projekteihin.
Opettajien, rehtorien ja oppilaiden näkemykset puolestaan osoittavat, että eTwinning edistää ymmärtämystä ja antaa arvoa moninaisuudelle myönteisellä ja kunnioittavalla tavalla. Projektit on ryhmitelty edellä mainittujen kolmen osa-alueen mukaan, mutta monesti opettaja käsittelee opetuksessaan useampaa kuin yhtä.
Projektien esittelyn jälkeen esitellään osallisuutta käsitteleviä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia eTwinning-yhteisössä. Tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista, niin että he voivat edistää ja tukea moninaisuutta ja osallisuutta omissa kouluissaan.
Toivomme, että seuraavat tarinat, esimerkit ja ideat hyödyttävät ja inspiroivat kaikkia opettajia ja edistävät siten osallistavan opetuksen yleistymistä. Sillä kuten Mahatma Gandhi sanoi aikanaan: ”Yksikään kulttuuri ei säily hengissä, jos se yrittää sulkea muut pois.”
2. KOULUTUKSEEN PÄÄSYN VARMISTAMINEN SYRJÄISILLÄ ALUEILLA
Useimmissa maissa on maantieteellisiä alueita, joilla asuminen on haasteellista. Joissakin maissa näitä alueita on enemmän tai ne ovat suurempia kuin muualla. Näillä alueilla asuvilla oppilailla on usein tietynlaisia ongelmia, kuten pitkä matka lähimpään kouluun tai pieni koulu, jossa on vain vähän oppilaita eikä juuri yhteyksiä lähiympäristön ulkopuolelle. Nämä oppilaat tuntevat joskus olevansa eristyksissä muusta maailmasta. Teknologia ja eTwinningin kaltaiset hankkeet voivat auttaa opettajia vastaamaan näihin haasteisiin ja oppilaita kommunikoimaan muissa maissa asuvien ikätoveriensa kanssa. Tästä kertoo lisää ensimmäisessä osiossa alan asiantuntija Giuseppina Cannella INDIRE-tutkimuslaitoksesta Italiasta. Toisessa osiossa opettajat, oppilaat ja rehtorit Kyproksen, Islannin, Kreikan, Portugalin ja Ranskan Guyanan maaseutukouluista kertovat kokemuksistaan eTwinning-projektissa työskentelystä. Eräs oppilas kiteytti asian hienosti sanomalla, että he tunsivat muiden oppilaiden kuuluneen heidän luokkaansa.
2.1. Opetuskäytännöt syrjäisissä kouluissa:
tapausesimerkkinä Italian pienet maaseutukoulut
Maaseutualueilla on syrjäisiä kouluja (vuoristossa tai saarilla) monissa Euroopan maissa (esim. Italia, Irlanti, Skotlanti ja Englanti, Saksa ja Ranska). Tilanne on erilainen eri maissa, ja tämä seikka vaikuttaa koulujen profiiliin.
Italian maa-alueesta 70 % on vuoristoa tai saaristoa, ja nämä maantieteelliset rajoitteet hankaloittavat asukkaiden arkielämää. On kuitenkin erittäin tärkeää taata yhtäläiset mahdollisuudet ja palvelut tällaisilla epäsuotuisilla alueilla asuville, ja koulu on yksi niistä yhteiskunnan palveluista, jotka tulee taata. Syrjäisellä seudulla vuoristossa tai pienillä saarilla asumiseen liittyvät kysymykset koskettavat Italiassa 900 000:ta oppilasta ja 1 400:aa koulua. Uusimpien tietojen mukaan vuosina 2011–2016 vuoristossa suljettiin 236 koulua (15 % kaikista kouluista), vaikka oppilaiden määrä ei juuri ole muuttunut viiden viime vuoden aikana.
Giuseppina Cannella INDIRE (kansallinen opetusalan tutkimuksen ja innovoinnin keskus),
Firenze, Italia
Firenzessä sijaitseva opetusalan tutkimus- ja innovointikeskus INDIRE on tutkinut syrjäisten koulujen opetuskäytäntöjä ja kiinnittänyt erityistä huomiota vuoristossa ja pienillä saarilla sijaitseviin kouluihin. INDIREN tutkimustulokset tämän tyyppisistä kouluista voi ryhmitellä neljään pääalueeseen:
y tietotekninen infrastruktuuri y koulun organisaatio y opettajien koulutus
y innovatiiviset didaktiset menetelmät.
INDIRE on tutkinut pääasiassa opetusta, jossa tieto- ja viestintäteknologian avulla hyödynnetään etäopetusta ja lievitetään näin syrjäisen sijainnin aiheuttamaa eristyneisyyttä.
Tulokset osoittavat, että vaikka teknologia on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi oppilaiden opiskelun mahdollistajana, on kuitenkin selvää, että TVT:n käyttö edellyttää opetuksen uudelleensuunnittelua. Mikä tuokin meidät eTwinningiin.
eTwinning on (sekä tekninen että pedagoginen) alusta, joka tukee aidosti kouluja ja tarjoaa niille välineitä, menetelmiä ja pedagogisen ympäristön, joka auttaa niitä selättämään maantieteellisen eristyneisyyden tuomat haasteet. Lisäksi eTwinning-yhteisön toiminnan tavoitteena on auttaa opettajia innovoimaan ja löytämään parhaita keinoja selviytyä itse kunkin erilaisten tilanteiden haasteista.
Yksi esimerkki tästä on Istituto Comprensivo di Favignanan (Favignana on pieni Välimeren saari Sisilian lähellä) ja Istituto Comprensivo di Sassellon (Savonan lähellä, Ligurian vuorilla) toteuttama eTwinning-projekti 224 oppilaalle lukuvuonna 2016–17. Aiheena oli sään ennustaminen, erityisenä huomion kohteena tuuli.
Mar@Monti-projektin 1 oppimistavoitteet olivat yhteiset molempien oppilaitosten esi-, ala- ja yläkouluissa. Opettajat asettivat lisäksi monialaisia tavoitteita:
y pienten koulujen osallistaminen TVT:n avulla maantieteellisen eristyneisyyden voittamiseksi
y opettajien ammatillisen kehittymisen tukeminen tunnistamalla etäopetukseen sopiva opiskelumenetelmiä
y koulujen välisen etäyhteistyön tukeminen.
Sassellossa sijaitseva koulu kehitti satuun pohjautuvan tehtävän, jossa päähenkilönä on tuuli. Yläkoulun oppilaat keräsivät tietoa oman alueensa runsaista lumisateista, myrskyistä ja tulvista, ja tiedot jaettiin Favignanan oppilaiden kanssa. Samalla jaettiin
myös paikallisia sanontoja ja tapoja. Favignanassa oppilaat keräsivät tietoa tuulista ja paikallisesta kalastusperinteestä, jossa kalastajien työ oli hyvin riippuvainen sääoloista. Eri kouluasteiden oppilaat tapasivat lukuvuoden aikana videoneuvottelun kautta ja jakoivat ja esittelivät lopputuloksia TwinSpacessa. Kummankin koulun oppilaat pystyivät eTwinningin työkaluja käyttämällä ylittämään lähiympäristönsä rajat ja näkemään ja ymmärtämään heitä ympäröivää suurempaa maailmaa. Heidän opettajansa tukivat TVT:n avulla kaikkia oppilaita, mikä mahdollisti tehokkaamman yhteistyön, aktiivisemman osallistumisen ja uusia tapoja oppia ja opettaa.
2.2. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit
eTwinning tarjoaa saarilla (esim. Kreeta, Kypros), maaseutualueilla ja kaukaisilla alueilla (esim.
Ranskan Guyana) asuville opettajille ja oppilaille hienon mahdollisuuden tuntea kuuluvansa eurooppalaiseen yhteisöön, tehdä yhteistyötä ja pitää yhteyttä eurooppalaisiin kollegoihin.
Seuraavat puheenvuorot havainnollistavat sitä, millä tavoin eTwinning auttaa opettajia ja oppilaita selviytymään näistä maantieteellisistä haasteista.
Projektin nimi: “Τάξεις χωρίς σύνορα - Classrooms without barriers”
Kumppanikoulut: 2 kumppanikoulua (CY, GR) Taso: Alakoulu
Malounta Primary School on hyvin pieni koulu maaseudulla, 25 km Nikosiasta etelään.
Siellä on vain kahdeksan oppilasta kullakin luokka-asteella. Niinpä näillä oppilailla on monia sekä koulutukseen että sosiaalistumiseen liittyviä esteitä. eTwinning-projektin (Τάξεις χωρίς σύνορα, Classrooms without barriers) avulla näillä oppilailla oli mahdollisuus ylittää välimatkoista ja maantieteellisistä seikoista johtuvia esteitä, tuntea osallisuutta, tavata ihmisiä toisesta Euroopan maasta, kokea ja oppia uutta ja ennen kaikkea saada uusia ystäviä.
Tämän eTwinning-projektin yhteydessä järjestimme esimerkiksi verkkotapaamisia kreikkalaisen
koulun eli Rodoksella sijaitsevan Kritinian alakoulun kanssa. Tämä koulu oli saman tyyppinen kuin meidän koulumme: sen oppilasmäärä oli pieni (yhteensä 13) ja sijainti syrjäinen. Molemmat koulut oppivat toisiltaan tapoja ja keinoja selviytyä samankaltaisista ongelmista. Kummankin koulun oppilaat olivat innostuneita, iloisia ja erittäin innokkaita puhumaan, keskustelemaan ja kertomaan omasta maastaan ja sen tavoista, koulustaan ja jopa koulunäytelmästä.
Toinen oppilaita lähentävä tehtävä tässä projektissa oli paikallisten tapojen, ruokaohjeiden ja muistomerkkien esitteleminen. Tämän aktiviteetin avulla oppilaat saivat kuulla muista Euroopan paikoista, jotka ovat syrjäisiä ja eristyksissä, ja samalla heistä tuli avoimempia muita kulttuureja kohtaan.
Simoni Photiou (alakoulun opettaja ja rehtori) Koulu: Malounta Primary School, Kypros
Tässä projektissa saimme oppia paljon Kritiniassa sijaitsevasta koulusta, oppilaiden elämäntavasta ja maan kulttuurista. Ystävystyimme toisten lasten kanssa kirjoittamalla sähköpostia, osallistumalla verkkotapahtumiin ja tekemällä yhteistyötä. Pääsimme lähemmäksi ihmisiä, jotka asuvat eri puolella Eurooppaa, vaikka emme matkustaneet laivalla tai lentokoneella, ja lopuksi meistä tuli hyviä ystäviä.
Kyriakos (12 v)
Projektin nimi: ”User name: children, Password: rights”
Kumppanikoulut: 6 kumppanikoulua: (DE, GR, IS, RO, SI) Taso: Alakoulu
Olen opettajana maailman äärissä. Kalastajakylässämme on 900 asukasta, ja sinne johtaa vain yksi tie. Islannissa ei ole junia, ja julkinen liikenne on ongelma. Niinpä eTwinning tarjoaa hienon mahdollisuuden tutustua kokonaan uuteen maailmaan. Kaikki kylämme lapset, 6–16-vuotiaat, käyvät meidän kouluamme, joten luokissamme on niin paikallisia ja maahanmuuttajia kuin lahjakkaita ja oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Oppilaat ovat viime vuosina osallistuneet moniin eTwinning-projekteihin ja tutustuneet eri kulttuureihin, uskontoihin ja mahdollisuuksiin, joita heidän ikätovereillaan on muualla Euroopassa. Työskentelemällä yhdessä, tekemällä yhteistyötä erilaisissa tehtävissä ja osallistumalla verkkotapaamisiin olemme päässeet askeleen lähemmäksi sitä, miltä tuntuu olla keskellä maailmaa.
Elín Þóra Stefánsdóttir (alakoulun opettaja) Koulu: Grunnskóli Bolungarvíkur, Islanti
Oli tosi hauska kirjoittaa kirja toisten eurooppalaisten lasten kanssa ja tehdä kansi yhdessä, molemmat koulut yhtaikaa ruudulla.
Jóna (10 v)
Luokkani on ollut monessa projektissa saman eurooppalaisen koulun kanssa. Tuntuu kuin he olisivat osa meidän luokkaa.
Jón (10 v)
Projektin nimi: ”Planning our sustainable town”
Kumppanikoulut: 2 kumppanikoulua (FR, GR) Taso: Lukio – ammattioppilaitos
Maantieteellinen eristyneisyys ei ole ainoa este oppilaideni kehittymiselle. Opetan Kreetan kaakkoisosassa, Euroopan eteläisimmässä kaupungissa sijaitsevassa ammattikoulussa, jossa oppilaiden opintomenestys on heikko ja monilla on maahanmuuttajatausta, joten asiat ovat aika monimutkaisia. Osallisuus on aina ollut päätavoitteeni eTwinning-projektia suunnitellessani.
Vartuin Ateenassa, ja tultuani tänne tunsin heti maantieteellisen eristyneisyyden vaikutukset omassa työssäni. eTwinning oli ikkuna maailmaan, johon en muuten päässyt, joten tunsin eTwinningin osallistavan myös opettajia. Siksi uskon lujasti, että kun oppilaani suunnittelivat yhdessä ranskalaisten opiskelijoiden kanssa – joilla on erilainen kulttuuri, erilainen näkökulma
ja erilaiset kokemukset – kestävää uutta kaupunkia yhdistämällä Ierapetran ja Brétigny-sur- Orgen, he oppivat ymmärtämään paremmin, millainen maailma voisi olla. eTwinning avartaa oppilaiden näköaloja. Samalla kun he pohtivat kumppanien työtä (miksi he tekivät sen noin?), he kyseenalaistivat myös oman toimintansa, he yrittivät kovemmin ja pitivät siitä. Jokaisessa eTwinning-projektissa tapahtuu pieni ihme.
Maria Sourgiadaki (maatalousosaston opettaja) Koulu: 1st Vocational Lyceum of Ierapetra (EPAL), Kreikka
Yhteistyö muiden maiden oppilaiden kanssa oli mukava kokemus. Parasta oli, kun saimme suunniteltua heidän koulunsa puutarhan, mikä tuntui ensin mahdottomalta.
Haluan jatkaa yhteistyötä.
Giorgos (16 v)
eTwinningin merkitys käy ilmi niistä ihmeellisistä matkakokemuksista, joita se tarjoaa meille TVT:n avulla, jopa Euroopan syrjäisissä kolkissa. Näin oppilaiden yhteisö laajenee;
tietämys, kulttuuri, perinteet, kokemukset, toiveet, ilmaisu, ne kaikki muuntuvat taiteeksi ja hyveiden puolustamiseksi, ja ne juurtuvat mitä odottamattomimpiin paikkoihin, luonnon harmonian perikuvaksi, jota kreikkalaiset nimittivät kosmokseksi.
Aikaterini Tziri (rehtori)
Projektin nimi: ”eTwinning Tree”
Kumppanikoulut: 34 kumppanikoulua: (AT, AZ, BG, CY, CZ, EE, ES, FI, FR, GE, GR,
IT, LT, LV, MD, MK, MT, NL, NO, PL, PT, RO, SL, TR, UA, UK)
Taso: Alakoulu
Asumme Madeiralla, kauniissa saaristossa keskellä Atlantin valtamerta, mutta sijaintimme ei estänyt meitä tekemästä yhteistyötä muiden kanssa. “eTwinning Tree” oli koulujen yhteistyöprojekti, jossa oli mukana niin pieniä kuin suuria maita ja saaria eri puolilta Eurooppaa.
Innovatiivisia TVT-työkaluja käyttämällä oppilaat osallistuivat yhteiseen tarinankerrontaan, jonka avulla tutkittiin Euroopan arvoja ja eurooppalaista identiteettiä. Tässä projektissa kumppanikoulujen lapset tutustuivat yhdessä tarinoihin ja hankkivat samalla elinikäiseen oppimiseen tarvittavia perustaitoja eli luku- ja kirjoitustaitoa. He oppivat uutta osallistavan ja yhteistoiminnallisen oppimisen avulla. Monissa kumppanikouluissa on siirtolaislapsia, ja omaan taustaan liittyvät tutut tarinat herättivät heidän kiinnostuksensa ja motivaationsa opiskeluun ja lähensivät meitä Euroopan eri puolilla oleviin kouluihin. Kokemuksesta voin sanoa, että
eTwinning-projektit parantavat lasten itsetuntoa ja englannin kielen osaamista. Minulla on ollut oppilaita, jotka ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan englantia paremmin osallistumalla näihin projekteihin. Innokkaana eTwinnaajana kannustan aina lapsia aloittamaan uusia projekteja, että hekin saavat kokea rajattoman toiminnan ihmeitä, sillä eTwinning todellakin edistää oppimista kaikilla osa-alueilla.
Rosa Luisa Gaspar (alakoulun opettaja) Koulu: EB1/PE da Lombada, Ponta do Sol, Madeira
eTwinning on hauska, erilainen tapa oppia ja tehdä myös yhteistyötä muiden saman ikäisten oppilaiden kanssa. Tutustuin projektissa Euroopan maihin, sain uusia ystäviä ja opin lisää ihmisoikeuksista. Matkustin paljon oppituntien aikana.
João (9 v)
”eTwinning oli koulussani pääasiallinen hauskojen oppimisaktiviteettien lähde.
Opettajamme yrittivät jatkuvasti saada meidät mukaan kaikenlaisiin projekteihin, ja saimme niistä hyviä muistoja ja valtavasti kokemusta. Oppilaiden mielestä oli hohdokasta tehdä yhteistyötä muiden maiden oppilaiden kanssa, ja he alkoivat nähdä tulevaisuuden, jossa yhteistyö muiden eurooppalaisten kanssa on mahdollista.
Célia Miguel (rehtori)
Projektin nimi: ”In love with food”
Kumppanikoulut: 5 kumppanikoulua (ES, FR, IT, NL, PL) Taso: Yläkoulu
Ranskan Guyana on Ranskan merentakainen alue, joka sijaitsee Etelä-Amerikassa ja on siten kaukaisimpia Euroopan hallinnassa olevia alueita. eTwinning on ikkuna Eurooppaan ja antaa oppilailleni mahdollisuuden tavata virtuaalisesti ikätovereitaan ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä projekteissa. Se on erinomainen tilaisuus laajentaa heidän näköalojaan ja vahvistaa heidän tunnettaan Euroopan kansalaisuudesta ja kuulumisesta Eurooppaan. Oppilaista on todella kivaa tutustua eurooppalaisten projektikumppanien profiileihin TwinSpacessa. Mieleeni on jäänyt ensimmäinen eTwinning-projektini, ”Diversity through traditions”, jonka tein puolalaisen koulun kanssa. Muistan elävästi oppilaiden reaktiot, kun he näkivät valokuvissa lunta! Tässä
”In love with food”-projektissa oppilaista oli erityisen hauskaa laatia ruokaohjeita yhteisistä aineksista. Tavoitteena oli keksiä ruokaohje viidestä aineksesta, jotka oppilaat olivat valinneet verkkoäänestyksellä. Projektin lopputuotteena oli ruokaohjeita sisältävä lehti. Oppilaat pitivät tästä projektista kovasti, sillä siinä sai maistella omia tuotoksia ja myös kumppanien versioita, joita he kokkailivat vuoden lopussa.
Sandra Macabre (englanninopettaja) Koulu: Collège la Canopée, Ranskan Guyana, Ranska
Osallistuminen eTwinning-projektiin on oppilaille rikastuttava kokemus, jonka ansiosta he tuntevat olevansa arvostettuja. Se avaa yhteyksiä Eurooppaan ja koko maailmaan.
Patricia LEVEILLE (rehtori)
3. KULTTUURIENVÄLISEN
YMMÄRTÄMYKSEN EDISTÄMINEN
Koulutusjärjestelmät, koulut ja opettajat vastaavat osaltaan lapsen kulttuuri-identiteetin ja arvojen vahvistamisesta samalla kun ne edistävät muiden kulttuurien kunnioittamista ja ymmärtämistä. Yliopistollisen Eurooppa-instituutin asiantuntija Anna Triandafyllidou esittelee aluksi kuusi perusperiaateetta, joiden avulla tämä voidaan saavuttaa. Kun oppilaat alkavat ymmärtää paremmin muita kulttuureja, he oppivat arvostamaan myös omaa kulttuuriaan ja kieltään ja omia näkemyksiään, samoin kuin muiden. eTwinningissä oppilaat ovat tekemisissä erilaisten kulttuurien kanssa ja oppivat tunnistamaan eroja ja yhtäläisyyksiä, luomaan yhteyksiä ikätovereihin ja vaalimaan keskinäistä kunnioitusta. Tässä osiossa neljä opettajaa kertoo, miten he työskentelevät kouluissaan oppilaiden kanssa, joiden kulttuuriset ja etniset taustat ovat erilaisia, ja miten eTwinning-projektit auttavat näitä oppilaita tuntemaan kuuluvansa joukkoon. Toisessa osiossa esitellään kolme projektia, joissa käsitellään muuttoliikettä, pakolaisia ja romanioppilaita. Lopussa kerrotaan lyhyesti erilaisista osallisuutta käsittelevistä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksista, joita opettajille on tarjottu viime vuosina.
3.1. Kuusi periaatetta kulttuurienvälisen ymmärtämyksen edistämiseen
Euroopassa näkyy tällä hetkellä vastakkaisia kehityssuuntia.
Toisaalta osa kansalaisista näyttää olevan sitä mieltä, että vallan palauttaminen kansalliselle tasolle, rajojen pystyttäminen ja erottautuminen muista jäsenvaltioista tekee valtioista kykenevämpiä vastaamaan maailmanlaajuisiin siirtolaisuuden, pakolaisuuden tai talouden globalisaation tuomiin haasteisiin. Toisaalta näemme myös, että osa kansalaisista osoittaa spontaania solidaarisuutta turvapaikanhakijoita kohtaan rautatieasemilla tai vastaanottokeskuksissa tai osallistuu valtioiden rajat ylittäviin poliittisiin tai nuoria osallistaviin liikkeisiin ympäri Eurooppaa.
Anna Triandafyllidou Robert Schuman -tutkimuskeskuksen (RSCAS) globaalin hallinnan ohjelma, yliopistollinen Eurooppa-instituutti,
Firenze, Italia
Tässä monitahoisessa, joskus kireässäkin tilanteessa tarvitaan kipeästi tehokkaita lähestymistapoja, jotka voivat edistää kulttuurisen ja uskonnollisen moninaisuuden yhteiseloa yhteiskunnassa ja lähentää maan enemmistöä, perinteisiä vähemmistöjä ja muuttoliikkeen tuomaa väestöä. Koulutuksella on keskeinen rooli, kun halutaan edistää hyväksyntää ja kunnioitusta nuorten parissa, luoda kuulumisen tunnetta ja valmistaa oppilaita huomisen aktiivisiksi kansalaisiksi.
Yleispäteviä ratkaisuja kansallisten tai muuttoliikkeen tuomien vähemmistöjen ja siirtolaisten kotouttamiseen ei ole, mutta esittelen kuitenkin kuusi periaatetta, joista voi olla apua tarkoituksenmukaisten koulutusohjelmien ja -välineiden kehittämiseen.
Kotouttaminen on ensinnäkin kaksisuuntaista, se ei ole ”tulokkaiden” tai ”vähemmistöjen”
haaste. Se edellyttää, että sekä kansallinen enemmistö että entiset ja uudet vähemmistöt tekevät myönnytyksiä ja tilaa toinen toisilleen, luovat yhdessä kansakunnan uuden minäkuvan, joka huomioi kansallisen historian ja enemmistön tunteet, mutta hyväksyy tietoisesti myös siirtolaiset ja vähemmistöt.
Toiseksi yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. Eri yhteiskunnat ja erilaiset vähemmistöryhmät edellyttävät erilaisia lähestymistapoja, kunkin yhteiskunnan historian, väestön koostumuksen, tulokkaiden erityistarpeiden ja myös käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Kolmanneksi moninaisuutta koskevan koulutuksen tulisi sisältää sekä yksilön että ryhmän ulottuvuus. Kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisia, ja heille tulisi antaa mahdollisuus oppia ja menestyä. Heitä tulisi kohdella yksilöinä, ei nähdä vain jonkin tietyn kansallisen, etnisen tai uskonnollisen ryhmän jäsenenä (tämä pätee sekä vähemmistön että enemmistön oppilaisiin).
Paikallisten ja kansallisten opetusviranomaisten tulisi kuitenkin tarpeen mukaan huomioida moninaisuuden kollektiivinen ilmaiseminen kouluelämässä kunnioittamalla esimerkiksi suurten vähemmistöryhmien uskontoon ja kulttuuriin liittyviä juhlia, luomalla vaihtoehtoisia etiikan tai uskonnon kursseja (tilanteen mukaan uskonnon opetusta, uskonnon filosofian kursseja ateisteille tai vähemmistöuskontojen historiaa ja uskoa käsitteleviä kursseja).
Neljänneksi koulut ovat olennainen osa yhteisöä, jossa ne sijaitsevat. Niinpä yhteisöjen muuttuessa myös koulujen pitää muuttua. Euroopan suurten kaupunkien keskustaslummeissa siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä muodostavat usein enemmistön.
Koulun todellisuuden eli opetushenkilöstön rakenteen, pukeutumissääntöjen ja kurssitarjonnan tulisi heijastaa sen yhteisön muuttuvia tarpeita, jota koulu palvelee.
Ne voisivat siis tarjota valinnaisia kursseja suurten maahanmuuttajaryhmien äidinkielen opetukseen ja kansallisen kielen kursseja vanhemmille iltaisin, mukauttaa koulupukua (jos käytössä) erilaisten pukeutumissääntöjen huomioimiseksi ja järjestää yhteisön kaikkia perheitä yhdistävää toimintaa (esim. yhteisölliset viljelypalstat), jossa sekä kantaväestö että uudet tulijat voivat toimia tasavertaisina.
Viidenneksi erityisiä paikallisia tai kansallisia koulunkäyntiin liittyviä sääntöjä ja perinteitä tulisi soveltaa joustavasti, jotta otetaan huomioon vähemmistöryhmien erityistarpeet. Tärkeimpiä kokeita ei esimerkiksi pitäisi järjestää tietyn vähemmistöryhmän tärkeänä juhlapäivänä.
Kuudenneksi kansallisia vähemmistöryhmiä koskevia toimintaohjelmia voi muokata uusien vähemmistöjen tarpeita vastaaviksi. Jos siis on jo olemassa vankkaa asiantuntemusta vähemmistökielen opettamisesta tai sovitut kiintiöt, joiden tavoitteena on varmistaa, että paikallisesta vähemmistöstä riittävän moni pääsee yliopistoon tai että opetushenkilöstöön kuuluu myös vähemmistötaustaisia opettajia, näitä menettelytapoja tulisi mukauttaa siirtolaisperheiden tarpeisiin. Tällainen kulttuurienvälinen opetusalan asiantuntemus ja siihen liittyvät resurssit ovat rahoitusta arvokkaampia.
3.2. Kulttuurienvälinen ymmärtämys eTwinningissä
Nykyisessä yhä verkottuneemmassa ja globalisoituneessa maailmassa eTwinning antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua vieraisiin kulttuureihin tavattoman helposti. Kansainvälinen yhteistyö tärkeinä nuoruusvuosina auttaa oppilaita katsomaan asioita eri näkökulmista ja tekemään hyvin perusteltuja ratkaisuja. Kun otetaan huomioon, että kouluissa ympäri Eurooppaa on yhä enemmän lapsia, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet jossakin toisessa maassa, eTwinning voi valmistaa oppilaita ymmärtämään paremmin eri kulttuureja. Tässä luvussa on kaksi osaa:
1. Äänessä opettajat, rehtorit ja oppilaat kouluista, joiden oppilaissa on monia etnisiä ryhmiä, romaneja tai siirtolaisia
2. eTwinning-projektit, joissa käsitellään kulttuurista osallisuutta
3.2.1. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit
Oppiminen yhdessä kulttuuri- ja sosiaalitaustaltaan erilaisten oppilaiden kanssa auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin erilaisia näkökulmia ja suhtautumaan luontevasti moninaisuuteen. Heidän opettajillaan on haasteena saada kaikki oppilaat kotoutumaan, tukea moninaisuuden kulttuuria ja löytää tehokkaita keinoja, joiden ansiosta kaikki oppilaat voivat menestyä opinnoissaan. Seuraavissa esimerkeissä esitellään eTwinning-projekteja, joissa on vastattu onnistuneesti tähän haasteeseen.
Projektin nimi: ”Language Creates”
Kumppanikoulut: 6 kumppanikoulua (AT, CY, IT, TR, UK, UA) Taso: Alakoulu
Koulumme on julkinen oppilaitos Wienissä, Itävallassa. Se poikkeaa monesta muusta siinä, että oppilasjoukko on monikielinen ja -kulttuurinen. Monien oppilaidemme lähtökohdat ovat muita
heikommat heidän sosioekonomisen taustansa vuoksi, ja osa oppilaista on pakolaisia. Noin 90 % oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin opetuskieltä saksaa. Koulussamme puhutaan yli 30:tä kieltä. Yksi haasteista on vahvistaa viestinnällistä kielitaitoa koulussamme, siksi ”Language Creates” todellakin vastaa tarpeitamme. Eri kielillä tapahtuva yhteistyö muiden eurooppalaisten koulujen kanssa on oppilaille hyvin mieliinpainuva kokemus. Heidän mielestään kansainvälinen yhteistyö on erittäin kiinnostavaa, varsinkin kun he saavat tietoa toisista kouluista, oppilaista, maista ja kielistä – ja oivaltavat, että meillä kaikilla on niin paljon yhteistä.
Elisabeth Köbke (alakoulun opettaja) Koulu: Öffentliche Volksschule Rötzergasse, Itävalta
Osaan puolaa, englantia ja tšekkiä. Keksimme eTwinningissä sadun prinsessasta ja ritarista. Ja nalletarinan myös. Se oli kivaa. Olemme oppineet italiaa, englantia, saksaa ja turkkia.
Pola (9 v)
Projektin nimi: ”Building bridges – Austria meets Spain – Spain meets Austria” –
”Connecting cultures – we are Europe”
Kumppanikoulut: 3 kumppanikoulua (AT, ES, PL) Taso: Yläkoulu
Luokallamme on oppilaita 13 eri maasta. Olemme hieno esimerkki siitä, miten voi tulla toimeen toisten kanssa erilaisista kulttuurisista, kielellisistä ja uskonnollisista taustoista huolimatta.
Keskitymme siihen, mitä yhteistä meillä on; arvostamme jokaisen taustaa ja opimme toisiltamme. Lasten itseluottamus vahvistuu, ja he ovat myös innokkaita kokeilemaan englannin taitojaan. Esitellessään perinnettä, esimerkiksi ramadania, kurban bayramia tai itävaltalaista joulua, lapset saavat toimia oman kulttuurinsa asiantuntijoina ja murtaa samalla stereotypioita.
Olemme huomanneet, että viestiminen englanniksi ikätoverien kanssa lisää motivaatiota valtavasti, ja oman kulttuurin tutkiminen auttaa heitä suhtautumaan kriittisesti stereotypioihin.
Tavoitteena on saada heidät tarkastelemaan muiden kulttuurien lisäksi myös omaa kulttuuriaan.
Mielestämme kestävän yhteiskunnan ja rauhanomaisen Euroopan kannalta on tärkeää, että Euroopan lapset ystävystyvät. Kuten Pierre de Coubertin on sanonut: ”On aika lapsellista pyytää ihmisiä rakastamaan toisiaan. Utopistista ei sen sijaan ole pyytää heitä kunnioittamaan toisiaan, mutta jotta he voisivat kunnioittaa toisiaan, heidän on ensin tunnettava toisensa.”
Kristina Gugerbauer (englanti, maantiede, Eurooppa-tutkimus) Koulu: Europäische Mittelschule Neustiftgasse, Wien, Itävalta
Oli todella siistiä, että sain opettaa jotakin omasta kulttuuristani ja kertoa perinteestä, josta itse tykkään eniten kotimaassani Sri Lankassa.
Shenuka (12 v)
Olemme Eurooppa-painotteinen yläkoulu, ja haluamme edistää Euroopan perusarvoja.
Monikielinen ja -kulttuurinen opetus avaa lapsillemme oven Eurooppaan. eTwinning antaa oppilaille mahdollisuuden saada ystäviä Euroopasta, kommunikoida englanniksi ja oppia suvaitsevaisuutta. Opettajille se on myös mahtava väline verkostoitumiseen ja ideoiden vaihtoon.
Christine Schiller (rehtori)
Projektin nimi: ”Giving Hope to Refugee Children”
Kumppanikoulut: 12 kumppanikoulua: (CR, IT, RO, RS, TR, TN) Taso: Alakoulu
Kolmekymmentä prosenttia oppilaistamme on maahanmuuttajia. Kun he tulivat kouluumme, he olivat aluksi pelokkaita ja huolissaan. Aiemmin tulleet oppilaat auttoivat uusia oppilaita kotoutumaan ja kommunikoimaan muiden oppilaiden ja opettajien kanssa. Osallistuminen tähän eTwinning-projektiin teki heidät tosi iloisiksi, mikä auttoi heitä oppimaan kieltä helpommin ja hauskemmalla tavalla. Kaikki oppilaat saivat kuulla kuuluisista maahanmuuttajista, joista tuli merkittäviä vaikuttajia uudessa maassaan, kuten Steve Jobsista ja Albert Einsteinista.
Mustafa Gök (rehtori) Koulu: Arkarasi İlkokulu, Turkki
Tulimme Turkkiin kolme vuotta sitten. Tämä projekti auttoi minua oppimaan uutta kieltä ja elämään uudessa kulttuurissa. Sain osallistua peleihin, kilpailuihin ja koulun retkiin. Se oli minusta tosi kivaa.
Rüzgar (11 v)
Pakenin perheeni kanssa Syyrian sotaa, ja tulimme Turkkiin neljä vuotta sitten.
Osallistuminen tähän projektiin sai meidät tuntemaan, että olemme tärkeitä ja meitä arvostetaan. Ymmärsin ennen vain muutaman sanan turkkia, ja nyt osaan puhua ihan hyvin.
Zehra (11 v)
Projektin nimi: ”European Immigration”
Kumppanikoulut: 3 kumppanikoulua (CY, FR, RO) Taso: Lukio – ammattioppilaitos
Työskentely eTwinningin avulla on kerrassaan hieno keino parantaa lähtökohdiltaan heikkojen ja syntyperältään erilaisten oppilaideni taitoja. Tämän projektin ansiosta heistä jokainen sai osallistua aktiivisesti yhteistyöhön omaan tahtiinsa pohtimalla Euroopan maahanmuuttokysymystä. Teimme kolmessa koulussamme kyselyn selvittääksemme, mistä oppilaamme ovat kotoisin. Oppilaat olivat hyvin yllättyneitä tuloksista, sillä Ranskassa oli 54 eri syntyperää, Romaniassa 11 ja Kyproksella 9. He tekivät yhteistyötä myös kansainvälisissä tiimeissä kyproslaisten ja romanialaisten kumppaniemme kanssa tutkiessaan kunkin maan erilaisia maahanmuuttoaaltoja.
He ymmärsivät, että maahanmuutto ei ole uusi asia, vaan sitä on aina tapahtunut, ja tämä moninaisuus on vahvistanut vastaanottavan maan kulttuuria. Heidän tietotekninen osaamisensa parani sekä ranskan kielellä, jolla heidän piti esitellä projektia kouluyhteisömme muille jäsenille, että englanniksi, jolla he kommunikoivat kyproslaisten ja romanialaisten kumppaniemme kanssa. Lisäksi he oppivat työskentelemään itsenäisesti, saivat lisää itseluottamusta ja oppivat työskentelemään muiden kanssa tiimeissä. He ymmärsivät, että moninaisuudessa on voimaa, ja heistä tuli myös suvaitsevampia. He oivalsivat, että he tarvitsevat muita voidakseen työskennellä tehokkaasti; ajatusten vaihtaminen on avartanut heidän suhtautumistaan toisiin kulttuureihin.
Murièle Dejaune (englannin ja ranskan opettaja) Koulu: Lycée des métiers Louis Blériot, Trappes, Ranska
Olen kotoisin Burundista, ja eTwinning auttoi minua oppimaan asioita Euroopasta.
Vuorovaikutus ranskalaisten, kyproslaisten ja romanialaisten kumppanien kanssa kiinnostavasta aiheesta eli maahanmuutosta on koskettanut minua syvästi. Myös englannin osaamiseni on parantunut, koska kaikki kommunikaatio tapahtui englanniksi.
Parhaiten tästä projektista jäi mieleeni se, kun jaoimme ajatuksia siitä, mikä saa ihmiset lähtemään kotimaastaan, koska olen todella huolissani kuulemastani.
Audry (17 v)
Olen kotoisin Portugalista, ja minusta oli kivaa työskennellä eTwinningin avulla, koska se oli erilaista: saimme opiskella muiden oppilaiden kanssa eikä opettajan kanssa. Tiimeissä työskentely oli kiinnostavampaa kuin tavalliset oppitunnit. Se innosti tekemään enemmän töitä. Vaihdoimme ajatuksia, ja sen pohjalta oli helpompi muodostaa oma näkemys asioista. Keskusteleminen muiden eurooppalaisten nuorten kanssa oli mahtavaa.
Fabio (17 v)
Rehtorina kannatan eTwinning-projekteja, koska ne avaavat ikkunoita eri kulttuureihin monella eri tasolla: toisaalta omassa koulussani (oppilaiden erilaiset taustat ja kulttuurit) ja toisaalta kumppanikoulujen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Tässä moninaisuuden ilmapiirissä oppilaat voivat toteuttaa aidon yhteisen projektin kaikki yhdessä.
Fontaine François (rehtori)
3.2.2. Kulttuurienvälistä ymmärtämystä käsitteleviä eTwinning-projekteja
Aivan eTwinningin alkuvuosista lähtien monissa projekteissa on käsitelty eri maiden kulttuurieroja, ja yhtenä päätavoitteena on ollut saada oppilaat oivaltamaan, että eroista tai erilaisista taustoista huolimatta yhtäläisyyksiä on paljon enemmän. Viime vuosina ja erityisesti Pariisin julistuksen jälkeen monet opettajat ovat toteuttaneet maahanmuuttoa ja pakolaiskriisiä käsitteleviä projekteja. Tavoitteena on ollut lisätä oppilaiden tietoa näistä kysymyksistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja julistuksen mukaisesti. Seuraavassa esitellään muutama esimerkki näitä aiheita käsitelleistä projekteista.
Projektin nimi: ”Migrants and Refugees”
Kumppanikoulut: 4 kumppanikoulua (DE, FR, NL, NO) Taso: Yläkoulu
TwinSpace: https://twinspace.etwinning.net/9674/home
9.–10.-luokkalaiset neljästä Euroopan maasta tarkastelivat Eurooppaa kohdannutta humanitaarista ongelmaa, siirtolaiskriisiä. Tavoitteena oli saada parempi käsitys Euroopan tapahtumien lisäksi myös maailmanlaajuisesta tilanteesta. Projektissa oppilaat keskustelivat siitä, kuka on pakolainen ja miltä hän näyttää, jotta saataisiin selville mahdolliset stereotypiat tai väärinkäsitykset. Sen jälkeen he tutkivat, mihin maihin pakolaiset yrittävät päästä ja miksi juuri niihin. Oppilaiden piti vastata esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin: Miksi pakolaiset lähtevät Lähi-idästä? Miten he matkustavat Aasiasta Eurooppaan? Mistä he tulevat? Minne he ovat menossa? Oppilaat myös haastattelivat pakolaisten parissa toimivia henkilöitä, kansalaisjärjestöjä, pakolaisuuden kokeneita vanhempia ja muita pakolaisia. Projektissa tehtiin e-kirja, johon on koottu kaikki heidän työnsä tulokset, ja se päättyy seuraavasti: ”Pitäisikö rajat sulkea? Minun mielestäni rajoja ei pitäisi sulkea, koska mitä pahaa pakolaiset ovat tehneet sinulle? Osa ihmisistä tekee jotakin väärää, mutta kaikki toimivat joskus väärin. Mekin toimimme väärin, koska haluamme sulkea rajat. Antakaa heidän siis tulla!”
Projektin nimi: ”Does the earth have borders? Migration and Human Rights”
Kumppanikoulut: 6 kumppanikoulua (DE, GR, IT, PL, TN) Taso: Yläkoulu ja lukio
TwinSpace: https://twinspace.etwinning.net/9984/home
Projektin tavoitteena oli antaa oppilaille tarpeellista tietoa EU:hun suuntautuvaan uuteen maahanmuuttoaaltoon liittyvistä tekijöistä. Oppilaita kannustettiin katsomaan ja lukemaan uutisia, havainnoimaan ympäröivää tilannetta, tulemaan tietoiseksi siitä, mitä tapahtuu, ottamaan kantaa ja kirjoittamaan aiheesta omasta näkökulmastaan siten, että kunnioitetaan
ja ymmärretään näitä ihmisiä. He tutkivat myös Lähi-idän historiaa ja analysoivat katkelmia Odysseiasta ja Aeneaasta, jotta he saisivat syvällisemmän käsityksen siirtolaisuudesta ilmiönä. He tarkastelivat tehtävissään eri puolia pakolaisuudesta, kuten kodin merkitystä, mitä pakolaiset ottavat mukaansa lähtiessään, vaikeaa matkaa ja vastaanottavien maiden uusia olosuhteita. He haastattelivat myös Malista saapunutta maahanmuuttajaa. Lopputuloksena oli verkkolehti, johon oli koottu kaikki eri tehtävissä laadittu materiaali.
Projektin nimi: ”Families of the world: Grixos and Trixos”
Kumppanikoulut: 2 kumppanikoulua (GR, TR) Taso: Alakoulu
TwinSpace: https://twinspace.etwinning.net/28442/home
Projektin tarkoituksena oli kehittää oppilaiden kulttuuritietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että kaikilla ihmisillä on syntyperästä ja eroista riippumatta yhteisiä piirteitä ja että kaikkien kulttuuria tulisi kunnioittaa. Oma kulttuuri voi sitä paitsi toimia ponnahduslautana omien unelmien toteuttamiseen. Tämän kreikkalaisen koulun oppilaat ovat pääasiassa romaneja.
Heillä ei ole motivaatiota käydä koulua, ja he ikävystyvät helposti. Heillä on vaikeuksia hankkia lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitoja. eTwinning antoi heille ennen kaikkea omistajuuden tunteen: Se oli HEIDÄN projektinsa: Grixos (toinen kahdesta päähenkilöstä) oli samanlainen kuin he, hän asui lähistöllä, tykkäsi samoista asioista ja inhosi samoja asioita kuin he. Tuon hahmon elävöittämisestä tuli heille yhä tärkeämpää: he vitsailivat hänestä, he oppivat hänen avullaan, he lähettivät hänet matkalle ja kantoivat huolta hänen voinnistaan.
Oppilaat loivat hahmon, antoivat hänelle nimen, tekivät nuken, keksivät hänelle sukupuun ja kuvailivat hänen luonnettaan. Tämä teki oppilaat ylpeäksi paitsi työstään myös omasta syntyperästään.
3.3. Kulttuuritietoisuutta koskeva ammatillinen kehittyminen eTwinningissä
Kulttuuritietoisuutta ei ole kenelläkään luonnostaan, vaan sitä kehittävät ja siihen vaikuttavat niin oma pohdinta, koulutus, ikätoverit ja perhe, media kuin monet muutkin tekijät. Aivan toimintansa alusta asti eTwinning on jatkuvasti tarjonnut opettajille mahdollisuuksia tarkastella tätä aihepiiriä monissa ammatillisen kehittymisen toiminnoissaan, ja tässä osiossa kerromme hieman viime aikojen tarjonnastamme.
Opettajat voivat eTwinningissä osallistua ammatillisen kehittymisen verkkotapahtumiin, joissa on sekä yhtäaikaisia että eriaikaisia aktiviteetteja (oppimistapahtumat) tai yhtäaikaisiin lyhyisiin tapahtumiin/webinaareihin (verkkoseminaarit) erilaisista aiheista, osallisuus mukaan lukien.
Yksi tuore esimerkki kulttuuritietoisuuden lisääntymisestä näkyy verkkoseminaarissa
”Supporting multilingual classrooms”, jossa asiantuntijat Sara Breslin ja Terry Lamb mainitsivat, että kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on nyt arkipäivää Euroopan luokkahuoneissa. He tarjosivat yleiskatsauksen Euroopan neuvoston alaisuudessa toimivan Euroopan nykykielten keskuksen (ECML) kehittämistä työkaluista ja tehtävistä, joilla tuetaan osallistavaa, monikielistä ja kulttuurienvälistä lähestymistapaa opetukseen ja oppimiseen. Toinen esimerkki on verkkoseminaari, jonka otsikkona on ”Global Education & Interculturality in eTwinning”.
Siinä Rose-Anne Camilleri puhui globaali- ja kulttuurikasvatuksen merkityksestä globaalikansalaisten kasvattamiseksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja tarkasteli kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen hyötyjä ja haasteita eTwinning-projekteja toteutettaessa.
Opettajilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun jaettujen asiakirjojen avulla: he saivat esittää oman näkemyksensä globaalikasvatuksesta ja käsitellä erilaisia kohtaamiaan haasteita, kuten globaali- ja kulttuurikasvatusta koskevan koulutuksen puuttumista.
Esimerkkinä oppimistapahtumasta meillä on ”The integration of newly arrived migrant pupils in daily school life”, jonka vetivät Erika Hummer ja Alicia Bankhofer. Osallistujat pohtivat omaa identiteettiään ja kokemuksiaan ja vaihtoivat ajatuksia siitä, miten hiljattain maahan tulleiden lasten kotoutumista ja osallisuutta luokassa voidaan tukea. He keskustelivat myös stereotypioista eroon pääsemisen tärkeydestä, keinoista murtaa kieli- ja kulttuurimuureja sekä toiminnasta, jossa vanhempien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää lasten kotoutumiselle.
Asiantuntijat tarjosivat hyödyllisiä aineistoja, kuten videoita, arabian ja farsin kielen sanastoja sekä mielenkiintoisia linkkejä: EU:n maahanmuuttoportaali (http://ec.europa.eu/immigration/), YK:n pakolaisjärjestön sivusto (http://www.unhcr.org/) ja komission julkaisu ”Language teaching and learning in multilingual classrooms” (http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/
repository/languages/library/studies/multilingual-classroom_en.pdf).
Osallistujat laativat myös materiaaleja, joita voi käyttää kaikissa luokissa, joissa on hiljattain maahan saapuneita oppilaita. He kertoivat tilanteesta omassa maassaan ja koulussaan sekä ehdottivat aktiviteetteja, joiden avulla uusia maahanmuuttajaoppilaita voisi kotouttaa paremmin, esimerkiksi hyödyntämällä kuvia, lauluja ja leikkejä. Heitä pyydettiin myös ehdottamaan, mitä he vastaisivat seuraaviin väitteisiin: ”Emme kaipaa heitä tänne!”,
”Hallitus ei auta tarpeeksi paikallisia ihmisiä, vaan vain pakolaisia”, ”He ovat liian erilaisia, he eivät ole samanlaisia kuin me, he eivät halua kotoutua” ja ”Entä paikalliset oppilaamme?
Laiminlyödäänkö heitä, kun huomio on pakolaislapsissa?”
Opettajilta tuli monia vastauksia, joista yhden kirjoitti Maria Ioannidou: ”Siirtolaiset näyttävät meistä hyvin erilaisilta, ja me olemme heistä hyvin erilaisia. Ollaan kuitenkin avoimia ja annetaan heille mahdollisuus, kunnioitetaan moninaisuutta.” Kaikki nämä materiaalit ovat saatavilla e-kirjassa.
Syyskuussa 2017 käynnistettiin uusi nimikkoryhmä ”Integrating migrant students at school”, jonka päätavoitteena on tarjota aineistoja ja ideoita siirtolaisoppilaiden onnistuneeseen kotouttamiseen sekä avata keskustelua tästä tärkeästä aiheesta kaikille opettajille. Ryhmän moderaattori Carol Barriuso ehdottaa, että ryhmässä koottaisiin yhteen opetusmateriaaleja, pelejä, videoita, hyödyllistä luettavaa ja aiheeseen liittyviä eTwinning-projekteja. Hän pyytää jäseniä kertomaan onnistumisistaan ja osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin.
4. KOULUNKÄYNNIN HAASTEIDEN KÄSITTELY
Yksi tärkeimmistä moninaisuuden periaatteista ja keskeinen osallisuuteen liittyvä haaste on se, että ”sama malli ei sovi kaikille”, kuten alan asiantuntija Tony Geudens (SALTO- YOUTH-verkosto1) toteaa ensimmäisessä osiossa. Tämä on asia, joka opettajien tulisi ottaa huomioon astuessaan luokkaan. Kun projektit rakennetaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden, kiinnostuksen kohteiden ja toiveiden mukaan, kaikki oppilaat voivat antaa oman panoksensa ja osallistua aktiivisesti mahdollisista rajoitteistaan huolimatta. Toisessa osiossa kuusi opettajaa kertoo oppilaistaan, joilla on oppimisvaikeuksia, jotka ovat sairaalahoidossa tai joilla on käytöshäiriöitä, ja heidän työskentelystään eTwinning-projekteissa, joissa he saivat näyttää osaamistaan, kertoa kiinnostuksen kohteistaan ja tuntea, että koko luokka hyväksyi heidät. Eräs rehtori totesikin, että eTwinning-projekti on esimerkki siitä, miten osallisuutta voi edistää kaikenlaisissa luokissa, kunhan löytää oikean tavan työskennellä! Opettajat tarvitsevat kuitenkin ohjausta ja tukea tässä asiassa. Siksi tämän luvun loppuosassa kerrotaan, miten eTwinning voi olla siinä hyödyksi.
4.1. Ketään ei saa unohtaa
Eurooppa on muutakin kuin vain taloudellista yhteistyötä.
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena ei ole ainoastaan älykäs ja kestävä kasvu vaan myös kaikkien osallisuutta edistävä kasvu. (Koettu) sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus saa osan nuorista etääntymään yhteiskunnasta.
Sen vuoksi laadittiin vuoden 2015 Pariisin julistus, jossa korostetaan yhteisiä arvoja, kuten aktiivista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja syrjimättömyyttä. Koulutuksella, olipa kyse koulusta tai nuorisotyöstä, on keskeinen rooli muita heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaamisessa ja sen varmistamisessa, että heitä ei unohdeta.
Mutta miten estetään nuoria irtaantumasta koulusta, nuorisotyöstä, yhteiskunnasta?
1 https://www.salto-youth.net/about/
Tony Geudens SALTO-YOUTH Inclusion Resource
Centre, Bryssel, Belgia
Erilaisia mahdollisuuksia erilaisiin tarpeisiin
Kaikki ihmiset todellakin syntyvät tasavertaisina. Mutta silti kaikkien tarpeet ovat erilaisia.
Jos kohtelemme kaikkia nuoria sananmukaisesti tasavertaisesti, osa heidän tarpeistaan jää väistämättä täyttämättä. Muiden toimijoiden tulisi korjata tämä puute (esim. vanhemmat, nuorisotyö, ikätoverit), muuten nuoret päättelevät, että ”tämä ei ole heitä varten”.
Erasmus+ -ohjelman keskiössä on tasapuolisuus ja osallisuus. Jotta kaikilla olisi samat mahdollisuudet osallisuuteen, meidän on annettava heille tasapuolista, heidän tarpeitaan vastaavaa tukea. Kukaan tuskin vastustaa pyörätuolin käyttäjälle hankittavaa luiskaa. Mutta kuinka otamme huomioon nuoret, jotka eivät jaksa istua aloillaan, jotka ovat epävarmoja identiteetistään, jotka eivät osaa kieltä…
Pidätkö pistaasipähkinöistä?
Mitä tapahtuu, kun panet pöydälle kulhollisen pistaasipähkinöitä? Kukaan ei halua niitä, joiden kuoret ovat tiukasti kiinni. Niitä on liian vaikea avata. Sama pätee nuoriin. Ammattilaisilla on taipumus poimia alhaalla roikkuvat hedelmät, helpot yksilöt.
Heikoimmassa asemassa olevat kuitenkin tarvitsevat huomiotamme eniten. Olet varmaan kuullut sanottavan, että jokainen varhaiseen puuttumiseen käytetty euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmissä elämänvaiheissa. Nuorena saadut myönteiset mahdollisuudet säästävät nuoret työttömyydeltä, sairaalalta tai vankilalta aikuisina. Mitä aikaisemmin alamme torjua syrjäytymistä, sitä paremmin ehkäisemme pysyviä vaurioita.
Lisää työkaluja työkalupakkiin
Sama malli ei sovi kaikille. Joiltakin nuorilta ei koulunkäynti syystä tai toisesta luonnistu.
Vapaamuotoisemmilla opetusmenetelmillä (esim. eTwinning, tekemällä oppiminen) voidaan pitää nuoret mukana joukossa. SALTO tarjoaa nuorisotyön puolelta työkalupakin täydeltä vapaamuotoisia menetelmiä2, jotka tuovat luokkaan raikkaan tuulahduksen.
Nuorilla on usein opetussuunnitelman ulkopuolisia haasteita. Ennakkoluulottomat koulut ja opettajat voivat tehdä yhteistyötä nuorisotyön kanssa, niin että nuoret saavat valmiuksia selviytyä vaikeuksistaan ja heihin suhtaudutaan tasavertaisina toimijoina. Nuorisotyössä nuoret ovat kuskin paikalla. Nuorisohankkeet (esim. Erasmus+) antavat nuorille aikalisän, tärkeitä pehmeitä taitoja, uutta motivaatiota ja selvemmän suunnan elämälleen, niin että heistä voi kasvaa juuri sellaisia kokonaisia persoonia, jollaisia kaikki haluavat olla.
Koska ketään ei saa unohtaa.
4.2. Äänessä opettajat, oppilaat ja rehtorit
Kouluissa on aina opettajia, joista tuntuu, että heidän on autettava näitä ”tiukasti kiinni olevia pistaasipähkinöitä”, ja he panostavat paljon saadakseen heidät avautumaan. Seuraavassa tällaiset opettajat kertovat, miten he edistävät muita heikommassa asemassa olevien lasten opiskelua sellaisten eTwinning-projektien avulla, jotka on suunniteltu erityisesti näiden oppilaiden tarpeiden mukaan yhteistyössä eurooppalaisten kollegojen kanssa.
Projektin nimi: ”Sound Mind in a Sound Body”
Kumppanikoulut: 4 kumppanikoulua (CZ, HU, IT, RO) Taso: Lukio – ammattioppilaitos
eTwinning-projektit ovat hyvin käyttökelpoisia ammattioppilaitoksissa, joissa oppilailla on käyttäytymiseen, oppimiseen ja joskus myös sosiaalistumiseen liittyviä ongelmia.
Oppilaamme ovat yleensä niitä, jotka menestyivät huonoiten alemmilla luokilla, joilla on negatiivisia oppimiskokemuksia ja joita on joskus tosi vaikeaa saada pysymään koulussa.
Projekteissamme yritämme parhaamme mukaan yhdistää käytännöllisiä ja teoreettisia oppiaineita, jotta oppilaat saisivat käyttää taitojaan käytännössä. Nämä ovat heidän tulevissa työpaikoissaan tarvittavia taitoja, ja meidän on tehtävä parhaamme, että he saavat ne hankittua). Projekteissa oppilaat voivat saada selville, missä he ovat hyviä, ja voivat siten kompensoida aiempia kokemuksiaan. Valitsemalla heidän arkeensa liittyviä ja ammatillisesti kiinnostavia aiheita saamme heidät osallistettua ja motivoitua. Tällaisia ovat esimerkiksi
jouluvideon kuvaaminen, kokkausvideoiden tekeminen kotona tai projektikumppanien tapaaminen hauskan tiimityöpäivän merkeissä. Katsoessamme ensimmäistä videota muut oppilaat kysyivät innokkaina: ”Vieläkö mekin ehdimme tehdä oman videomme kotona?”
He saavat kokea olevansa suosittuja, arvokkaita ja menestyksen arvoisia.
Eva Toth (englanninopettaja) Koulu: CSZC Nagykátai Ipari Szakközépiskolája és Szakiskolája, Unkari
Projektien ansiosta jaksoin olla kiinnostunut ja keskittyä, ja samalla ne lähensivät meitä toisiimme ryhmänä. Erityisesti tykkäsin videoista: sain näyttää, missä olen hyvä.
Annabella (20 v)
Projektin nimi: ”A birthday card for Rebeca - getting viral on eTwinning”
Kumppanikoulut: 195 kumppanikoulua (AL, AM, BA, CZ, DE, ES, FI, FR, GE, GR, HR,
IT, LT, MT, NO, PL, PT, RO, RS, SI, SK, SE, TR, UA, UK)
Taso: Yläkoulu
Tässä projektissa ensisijaisena tehtävänä oli lähettää syntymäpäiväkortteja Rebecalle, erityisoppilaalle, joka asuu sairaalassa kroonisten terveysongelmien ja fyysisten rajoitteiden vuoksi. Näin hän sai kokea olevansa osa mahtavaa oppilaiden yhteisöä. Projekti ylitti kaikki odotukset: Rebeca sai yli 3 000 syntymäpäiväkorttia, ja saa niitä vieläkin. TwinSpace täyttyi lauluista, videoista, kuvista ja valokuvista, joilla toivotettiin kaikkea hyvää Rebecalle, niin että jokainen uusi päivä oli erityinen päivä erityiselle tytöllemme! Iloisena ja täynnä motivaatiota hän menee sairaalakouluun ja odottaa innokkaana hetkeä, jolloin avaa mukautetun tietokoneensa ja näkee yllätykset, joita hänen eurooppalaiset ikätoverinsa lähettävät hänelle päivittäin. Tämä
projekti teki oppilaistamme myötätuntoisempia ja antoi heidän kokea antamisen iloa, joka ei odota mitään vastalahjaksi. Sen aikana luotiin myös ystävyyssuhteita, tunnettiin empatiaa muiden lasten ongelmia kohtaan ja innostuttiin viestimään vieraalla kielellä. Se auttoi oppilaita ymmärtämään, että he voivat käydä koulua myös sairaalassa. Projektin tavoitteena oli myös kannustaa sairaalakoulujen pitkäaikaispotilaita ja toistuvasti sinne joutuvia käyttämään tietotekniikkaa (video, sähköposti, podcast, blogi) ja luomaan yhteyksiä muihin nuoriin. Rebeca kirjoittaa parhaillaan omia digitaalisia kiitoskorttejaan lähetettäväksi kaikille kouluille, jotka onnittelivat häntä hänen syntymäpäivänään.
Ana Madalena Paiva Boléo Adragão Pina Fernandes (kuvataiteen opettaja) Koulu: Agrupamento de Escolas Patrício Prazeres, Portugali
Minusta oli tosi kivaa saada kaikki nämä postikortit. En ollut koskaan kuullutkaan eTwinningistä. Olin yllättynyt, että sain niin monta korttia. Se oli oikein hauska syntymäpäivä. Oli ihanaa juhlia tätä tärkeää päivää koulukaverieni ja opettajieni kanssa.
Rebeca (14 v)
Tykkäsin kovasti tästä projektista. Rebeca tuntui meistä niin läheiseltä, ja saimme jakaa työmme hänen kanssaan!
Leonor (12 v)
Projektin nimi: ”We are able to…”
Kumppanikoulut: 6 kumppanikoulua (AL, ES, GR, LT, PT, SI) Taso: Alakoulu
Projektin osallistujat olivat lapsia, joilla on erilaisia kehityshäiriöitä ja muita vammoja.
Asianmukainen oppimisympäristö ja tarkkaan valitut välineet mahdollistivat sen, että erityisoppilaat voivat osallistua menestyksellisesti eTwinning-toimintaan. ”We are able to…”- projektin aikana luokkani lapsilla oli kokkaustunti, joka auttoi heitä kehittämään kognitiivisia taitoja ja vahvistamaan hienomotorisia taitoja. Tehdessään erilaisista ruoka-aineista lumiukkoja oppilaat saivat suorittaa käytännön tehtäviä: kuoria kananmunia, pilkkoa porkkanoita, tehdä tuotteen erityyppisistä aineksista. Tässä käytännön työpajassa kaikki oppilaat saivat osallistua samaan tehtävään, joka kehitti omatoimisuutta, edisti kommunikaatiota ja yhteistyötä sekä kehitti hienomotorisia taitoja. Tehtävät loppuun tehtyään oppilaat saivat kokea oppimisen iloa, ja siinä ohessa he olivat saaneet arvokasta käytännön kokemusta.
Ingrida Jureviciene (erityisopettaja) Koulu: Kedainiu specialioji mokykla, Liettua
Minulla on ongelmia kirjoittamisen kanssa, mutta onnistuin tekemään täydellisen lumiukon ruoka-aineista. Olen tosi iloinen tästä saavutuksesta, koska opin kuorimaan kananmunan oikealla tavalla.
Greta (10 v)
eTwinning-projektin avulla oppilaat hankkivat arkielämässä tarvittavia käytännön taitoja sekä laajensivat kognitiivisia kykyjään ja kehittivät yleistä osaamistaan. Nämä tehtävät edistivät oppilaiden omatoimisuutta ja vähensivät heidän riippuvuuttaan aikuisista.
Virginija Kairiene (rehtori)
Projektin nimi: ”eTwinning dream”
Kumppanikoulut: 4 kumppanikoulua (ES, GR, IT) Taso: Lukio – ammattioppilaitos
”eTwinning dream”-projekti auttoi oppimisvaikeuksista kärsiviä kumppanioppilaita (osalla oli lukihäiriö) opiskelemaan englantia. He eivät osanneet kirjoittaa eivätkä lukea oppikirjojen tekstiä, eikä heillä ollut samoja mahdollisuuksia kuin luokkatovereillaan. Todellisiin kommunikaatiotilanteisiin perustuva projektimme auttoi oppilaita oppimaan englantia
kumppanien välisen aidon vuorovaikutuksen ja oppikirjojen syrjään jättämisen ansiosta (niiden sijasta käytettiin englantia sekä verkossa että sen ulkopuolella). Kaikissa toiminnoissa käytettiin tietotekniikkaa siten, että oppilaiden piti käyttää kieltä voidakseen puhua ja vaihtaa ajatuksia ikätoveriensa kanssa. Näin he olivat erittäin motivoituneita, eivätkä pelänneet kielioppivirheiden tekemistä. Tärkeintä oli kommunikaatio. Verkossa esimerkiksi pelattiin pelejä videoneuvotteluiden aikana, tehtiin yhteistyötä digitaalisten liitutaulujen avulla, hyödynnettiin viestien kirjoittamisessa älytauluja, koodeja, virtuaalihahmoja, chatteja ja jaettuja asiakirjoja.
Verkon ulkopuolella teimme videoita ja tallensimme ne TwinSpaceen myös kumppaniemme saataville. Teimme myös yhteistyössä asiakirjoja luettavaksi ja pelattavaksi (tämä auttoi oppilaita, joilla on erityistarpeita), kielipelejä ja tietovisoja ratkottavaksi. Tämä toimintatapa auttoi lukihäiriöisiä, sillä he unohtivat vaikeutensa. He saavuttivat tavoitteet yhtä hyvin kuin muutkin oppilaat, joiden mielestä tämä oli myös hyödyllistä.
Marina Screpanti (alakoulun opettaja) Koulu: Istituto Comprensivo 3 Chieti, Italia
