1. Kulttuuriperintö ja kasvatus
1.1 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, mahdollisuus edistää
kulttuuriperintökasvatusta
Erminia Sciacchitano, tieteellinen pääneuvonantaja, Euroopan komissio
Kulttuuriperintö yhdistettiin vuosikymmenien ajan muisto-merkkeihin, museoihin ja arkeologiaan. Kulttuuriperinnön käsittely koulussa tarkoitti yleensä passiivisia käyntejä muis-tomerkeille tai museoihin ja rajoittui historiallisten muistomerk-kien tai esineiden havainnointiin. Hyvin usein siihen sisältyi opastettuja kierroksia, joilla tarkasteltiin kronologisesti historian tapahtumia, joilla ei ollut mitään yhteyttä oppilaiden elämän-kokemuksiin. Yleisiä olivat myös opasvihkoset, joissa kerrottiin tarkat tiedot tietystä muistomerkistä liittämättä niitä mitenkään sen paremmin asiayhteyteen kuin oppilaiden aiempiin tietoihin tai kokemuksiin.
Viime vuosikymmeninä kulttuuriperintö on saanut laajemman merkityksen: siihen sisältyy myös aineeton perintö, luonnonperintö, kaupunki- ja maalaismaisemat, digitaalinen ja elokuvallinen perintö. Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteis-kunnallisesta merkityksestä (Faro 2005) sisältää erittäin kattavan määritelmän, joka kuvaa kulttuuriperinnön aineellista, aineetonta ja digitaalista ulottuvuutta kokonaisval-taisesti:
Kulttuuriperintö tarkoittaa niitä menneisyydestä perittyjä voimavaroja niiden omistajasta riippumatta, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluvat kaikki ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen kuluessa rakentuneen ympäristön osat (Faro 2005).
Tässä yleissopimuksessa korostetaan sitä, että kulttuuriperintönä voidaan pitää kaikkia ihmisen toiminnasta syntyneitä tai merkityksen saaneita merkkejä tai symboleja, joita tarkoituksellisesti suojellaan, säilytetään tai elvytetään, sen sijaan että niiden annettai-siin ränsistyä, unohtua tai tuhoutua. annettai-siinä korostetaan erityisesti arvoja (ts. kulttuuriset, historialliset, esteettiset, arkeologiset, tieteelliset, etnologiset, antropologiset arvot), uskomuksia, tietoja ja perinteitä, joita jokin sellainen yhteisö tai viiteryhmä pitää merkityk-sellisinä, jolla on oikeus hyödyntää tätä voimavaraa ja joka on vastuussa sen välittämi-sestä tuleville sukupolville. Kuten yleissopimuksessa painotetaan, nämä arvot muuttuvat jatkuvasti.
Erminia Sciacchitano
Nykyään tunnustetaan varauksetta, että kulttuuriperinnöllä on tärkeä asema yhteiskunnas-samme, sillä se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta kansallisesti ja myös yli rajojen sekä edistää yhteisymmärrystä ja yhteisiä arvoja, ja kaikki tämä lisää kulttuuriperinnön vaalimista. Tämän laajemman määritelmän ja kasvaneen kiinnostuksen myötä kulttuuriperintöä hyödynnetään entistä useammin opetusympäristössä, pääasiassa siksi, että kulttuuriperintö tulisi tutuksi mahdollisimman monille oppilaille ja rikastaisi oppimisprosesseja.
Kulttuuriperintökasvatus on opetus- ja oppimismenetelmä, jonka mukaan kulttuuripe-rintö tarjoaa oppijoille mahdollisuuden saada kokemuksia, joiden avulla he oppivat.
Kun oppilaat voivat itse kokea, tutkia, analysoida ja arvioida kulttuuriperintöä, kuten rakennuksia, muistomerkkejä, työpaikkoja, maisemia, esineitä, rituaaleja ja traditioita, heidän tietämyksensä ja taitonsa karttuvat ja he hankkivat laaja-alaisempaa osaamista, mikä antaa heille paremmat valmiudet toimia yhteiskunnan kehittämiseksi.
1.2 Kulttuuriperinnön tulkitseminen: keino tutustuttaa oppilaat Eurooppaan?
Interpret Europe – European Association for Heritage interpretation
Perustuu otteisiin Interpret Europen julkaisusta (2017) Engaging citizens with Europe’s cultural heritage (2017): How to make best use of the interpretive approach. Witzenhausen:
Interpret Europe1
Kulttuuriperinnön tulkitseminen on arkioppimista, ja sellaisena se näyttää sopivan mainiosti eTwinning-projekteihin. Kulttuuriperinnön tulkitseminen tekee kokemuksista inspiraation ja luovuuden lähteitä, se herättää oppilaiden uteliaisuuden ja sisältää kertomuksia, jotka voivat olla heille merkityksellisiä, ja se myös edistää reflektointia.
Muihin oppimismenetelmiin verrattuna suurin ero kulttuuriperinnön tulkitsemisessa on, että se kannustaa aktiivisesti osallistujia tulkitsemaan itse omaa kokemustaan heidän etsiessään itselleen merkityksellistä kontekstia tosiasioiden taustalta. Sen tavoitteena on tarjota
• omakohtaisia kokemuksia aidoista kulttuuriperinnön ilmiöistä (elämyksellinen oppiminen)
• aktiivista vuorovaikutusta, joka koskettaa osallistujia henkilökohtaisesti
• sitoutumista kulttuuriperinnön vaalimiseen (ja myös sen hyödyntämistä omassa oppimisessa).
1 http://www.interpret-europe.net/fileadmin/Documents/publications/ie_engaging_citizens_with_europes_cultural_
heritage_co.pdf
10 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Varhaiskasvatuksessa
Pikkulapset reagoivat tunteillaan ja ajattelullaan suoraan siihen, mitä he kokevat lähiym-päristössään. Kulttuuriperinnön tulkitsemiseen liittyy kuitenkin se, että opitaan tuntemaan menneisyyttä, joka on henkilökohtaisen kokemusmaailman ulottumattomissa. Siksi on otettava huomioon lapsen aikakäsityksen kehittyminen. Käsitys ajasta liittyy aluksi läheisesti lapsen omaan kokemukseen tapahtumista, jotka toistuvat säännöllisesti, esimerkiksi joka viikko (ei päiväkotia lauantaisin) tai joka vuosi (syntymäpäivä, joulu).
Vaikka pikkulapset rakastavat toistoa – ja ennustettavuutta – viisi- ja kuusivuotiaat ovat jo yleensä innokkaita oppimaan uusia asioita lähiympäristönsä ulkopuolelta ja kuun-telemaan tarinoita muiden ihmisten elämästä ja taidoista. Tuossa iässä lapset alkavat ymmärtää mittaamista ja vertailua ja hahmottaa ajatusta menneestä ja tulevasta. Tämä on edellytys sille, että voidaan tulkita kulttuuriperintöä ja tarkastella menneisyyden merki-tyksellisyyttä.
Kyky vertailla lisää lapsen uteliaisuutta: ”Näytä minulle jotain, mitä en ole koskaan ennen nähnyt tai tehnyt!” Vertailu on edellytys sille, että voidaan ihastella sitä, mitä muut ihmiset tai luontokappaleet ovat tehneet. Tällöin lapset voivat ymmärtää menneistä tapahtumista tai ihmisistä kertovia tulkitsevia tarinoita, jotka liittävät kulttuuriperinnön heidän omaan elämänkokemukseensa. Näin lasten kyky tuntea empatiaa kehittyy.
Alakoulussa
Kun lapset menevät kouluun, he kohtaavat sosiokulttuuriselta taustaltaan erilaisia lapsia, ja he voivat saada uusia kokemuksia uudessa sosiaalisessa ympäristössä.
Kouluille kulttuuriperinnön tulkitseminen voi olla hyödyllinen lähestymistapa, joka täydentää virallista opetusta. Luokassa tapahtuva opetus perustuu usein teksteihin ja välineisiin. Se keskittyy yleisiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, joita pidetään tärkeinä tietyssä maassa. Laajempia historiallisia kehityskulkuja havainnollistetaan valittujen ihanteellis-tyypillisten esimerkkien avulla.
Tulkitseminen sitä vastoin nivotaan omakohtaiseen kokemukseen aidoista kulttuuriperin-tökohteista. Ne ovat konkreettista paikallista kulttuuriperintöä, joka on osa lasten paikallista elinympäristöä. Tämä synnyttää vahvemman todellisuuden tunteen: ”se tapahtui täällä”.
Paikallinen kulttuuriperintö harvoin myöskään vastaa täysin ihanteellis-tyypillisiä yleisiä käsitteitä ja ajatuksia. Se voidaan esittää tavoilla, jotka tuovat asioista ja ihmisistä esiin monia sävyjä ja puolia ihanteellis-tyypillisiä luokitteluja laajemmin. Kohteessa voidaan käydä uudelleen, ja sitä voidaan tulkita eri näkökulmista.
Jos halutaan käsitellä kulttuuriperintöä mielekkäällä tavalla alakoululaisten kanssa, kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:
• Kulttuuriperintö tulisi esittää tulkitsevina tarinoina, jotka liittävät menneisyyden lasten kokemuspiiriin ja mahdollistavat empatian aktivoitumisen.
• Tulkitsemisen tulisi vahvistaa todellisuuden tunnetta hyödyntämällä omakohtaista kokemusta todellisista ilmiöistä, jotka liittyvät kotikaupungin ja sen lähialueen tuttuun ympäristöön.
• Kerrottavaksi tulisi valita tarinoita, jotka aktivoivat epäitsekkäitä ja muutokselle avoimia arvoja.
• Tulkitsemisessa tulisi hyödyntää uteliaisuutta tavalla, joka herättää ihmettelemään ja tukee siten lasten aitoa kiinnostusta maailman värikkyyteen ja moninaisuuteen.
Yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa
Tämä ajanjakso on useimmille erittäin intensiivistä syvempien merkitysten etsimisen aikaa. Nuorilla on tapana kyseenalaistaa tapoja, perinteitä, tottumuksia, uskomuksia ja asenteita, jotka heille on välitetty lapsuudessa, samalla kun he etsivät omaa identiteet-tiään ja paikkaansa maailmassa. Tämä on myös ajanjakso, jolloin henkilökohtaiset arvot muotoutuvat.
Tulkitsevat kertomukset todellisista tapahtumista voivat avata uusia näkökulmia, joiden avulla nuoret voivat tutkia käsityksiä ja tarkastella kriittisesti uskomusjärjestelmien ja arvojen johdonmukaisuutta. Näin voi myös kirkastua ajatus siitä, miksi ei ainakaan halua tulla. Toisaalta se voi herättää ihastusta johonkuhun toiseen, jota ihaillaan – ehkä vain hetken aikaa – innoituksen lähteenä tai jopa roolimallina. Kun etsitään omaa paikkaa maailmassa ja muiden joukossa, mielekäs kulttuuriperintö voi auttaa nuoria muovaamaan omaa arvojärjestelmäänsä ja identiteettiään.
Tämän tyypillisen itsenäistymisprosessin aikana kulttuuriperinnön tulkitseminen tarjoaa pitkälti hyödyntämättömän mahdollisuuden Euroopan yhteiskunnille vahvistaa epäitsek-käitä arvoja. Kulttuuriperinnön tulkitseminen yhdessä nuorten kanssa ammattitaitoisten tulkitsijoiden avulla voi olla erittäin tehokas tapa synnyttää keskustelua ja pohdintaa, ja samalla ehkäistä tulevan sukupolven alttiutta populismiin ja uskonnolliseen fundamen-talismiin2.
2. Esimerkki: Erasmus+ -hanke HIMIS (Heritage Interpretation for Migrant Inclusion in Schools): http://himisproject.
eu/en/home-page/
12 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Ω β γ
Jos halutaan käsitellä kulttuuriperintöä mielekkäällä tavalla nuorten kanssa, kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:
• Kulttuuriperintö tulisi esittää tulkitsevina tarinoina, jotka liittävät kyseisen perinnön nuorille merkityksellisiin käsityksiin ja arvoihin.
• Kerrottavaksi tulisi valita tarinoita ja tilanteita, jotka aktivoivat epäitsekkäitä ja muutokselle avoimia arvoja, joiden avulla identiteetti pysyy joustavana myös aikuisena.
• Tulkinnan tulisi sisältää useita näkökulmia, jotka kuvaavat, mitä kyseinen kulttuuripe-rintö merkitsee erilaisille historiallisille sidosryhmille (esim. joilla on erilaiset sosiokult-tuuriset taustat).
• Tulkitsemisessa tulisi yksinkertaisten vastausten tarjoamisen sijasta käyttää avoimia kysymyksiä, jotka edistävät vuorovaikutusta, keskustelua ja itsereflektiota.
• Tulkitsemisessa tulee kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja hänen toisinaan provokatiivista mielipidettään.
• Nuoret saattavat myös kyseenalaistaa tulkitsijan, mutta nuoret kunnioittavat hyvin perusteltuja käsityksiä ja johdonmukaista toimintaa.
Ω β γ
eTwinning ja
kulttuuriperintö
Luku 2
14 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
2.1 eTwinning ja sen suhde kulttuuriperintöön
Irene Pateraki, pedagogiikka- ja seurantavastaava, keskustukipalvelu
Kulttuuriperintöä tulisi vaalia ja jakaa lasten kanssa pienestä pitäen, ja samalla heidät tulisi saada ymmärtämään, kuinka tärkeää on sen säilyttäminen. Tässä mielessä koulun tehtävänä on opettaa, arvostaa ja säilyttää ainutlaatuista kulttuuriin ja luontoon liittyvää perintöä opetuksen eri alueilla, erityisesti luovilla alueilla, kuten taideaineissa (Ivon, Hicela &
Kuscevic, Dubravka 2013 (2), s. 29–50).
Kulttuuriperintöön liittyvässa oppimisessa tavoitteena tulisi olla, että jokainen lapsi saa tietoa omasta kulttuuriperinnös-tään. Kulttuuriperintökasvatuksen tulisi myös tutustuttaa nuoret kestävän kehityksen kysymyksiin ja opettaa heitä suhtautumaan avoimesti muiden kulttuuriperintöön. Kannattaa vahvistaa tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä ja ottaa kulttuuriperinnön tuntemus mukaan koulujen opetussuunnitelmiin (Jakoba Sraml Gonzalez 2012).
Osallistuessaan eTwinningissä projekteihin oppilaat saavat solmia yhteyksiä eri kulttuu-reihin ja oppivat suhtautumaan ennakkoluulottomasti muiden kulttuuriperintöön. Vaikka projekti ei liittyisikään suoraan kulttuuriperintöön, oppilaat saavat jonkinlaisen käsityksen ikätoveriensa kulttuurin erityispiirteistä projektissa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kautta.
Siitä lähtien kun eTwinning-toiminta alkoi vuonna 2005, opettajat ovat toteuttaneet monia projekteja, jotka ovat antaneet heidän oppilailleen mahdollisuuden tutustua ikätoveriensa kulttuuriin, perehtyä Euroopan kulttuuriperintöön, havaita eroja ja yhtäläisyyksiä ja luoda lopuksi yhteisiä aineistoja. Osalle näistä projekteista on myönnetty Euroopan eTwin-ning-palkintoja, ja niitä on käytetty vuosien mittaan esimerkkeinä hyvistä käytännöistä.
Vuonna 2005 projektissa Europe, Education, Ecole – Club de Philosophie lukioikäiset oppilaat Italiasta ja Ranskasta vaihtoivat ajatuksia kulttuurin, koulutuksen ja koulujen asemasta tulevaisuuden Euroopassa. Vuonna 2007 alakoululaiset Irlannista ja Maltalta kertoivat saartensa myyteistä ja legendoista projektissa Once upon a blog, kun taas hieman vanhemmat oppilaat Kreikasta ja Ranskasta tutkivat sekä latinan että kreikan sanastoa ja niiden vaikutusta nykykieliin projektissa ”24 pas- 24 βήματα”. Vuonna 2012 esikoululaiset Kreikasta, Ranskasta, Latviasta, Itävallasta ja Portugalista tutustuivat Picasson, Klimtin, Kleen, Monet'n ja Malevitšin tuotantoon etsimällä, havainnoimalla ja tunnistamalla heidän teoksiaan ja luomalla uusia töitä projektissa ”Act-in Art”.
Irene Pateraki
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä voitokkaista eTwinning-projekteista, jotka kertovat niin opettajien kuin oppilaiden kiinnostuksesta lisätä tietoisuutta yhteisestä historiasta ja yhteisistä arvoista sekä halusta vaalia ja edistää Euroopan kulttuuriperintöä omalla työllään.
Kuten eTwinning-lähettiläs Angeliki Kougiourouki toteaa:
“Kulttuuriperintö on kuin aina satoa tuottava puu; se tarvitsee juuret joilla kiinnittyä maahan, rungon jota pitkin kuljettaa elämän eliksiiriä, oksat, joilla katsoa tulevaisuuteen. Se sisältää niin aineellisia kuin aineettomia elementtejä, joita meidän on vaalittava, jotta voisimme ymmärtää moninaisuut-tamme, oppia menneisyydestä, rakentaa identiteettiämme tärkeillä arvoilla yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntina, katsoa eteenpäin ja välittää tämän kaiken tuleville sukupolville. eTwinningillä voi olla tässä tärkeä osa: työskentelemällä projekteissa opettajat ja oppilaat voivat olla vuorovaikutuksessa moninaisuutta arvostavassa ilmapiirissä ja tehdä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavutta-miseksi. He voivat vaihtaa ajatuksia, tutustua esivanhempiensa arvoihin ja uskomuksiin ja työskennellä samalla yhdessä, oppia toisiltaan, rakentaa tietä-mystään omien taitojensa ja näkemystensä pohjalta yhteisen tulevaisuutemme muovaamiseksi.”
Vuonna 2018, kulttuuriperinnön eurooppalaisena teemavuonna, monet opettajat ovat aloittaneet eTwinning-projekteja kaikenlaisista kulttuuriperintöön liittyvistä aiheista monissa eri oppiaineissa.
eTwinning on tarjonnut heille lisäresursseja, kuten verkkoseminaareja, oppimistapah-tumia ja erityiskampanjoita, joilla on haluttu tuoda esiin Euroopan kulttuuriperinnön merkitystä.
Näihin projekteihin osallistuvat oppilaat ilmaisevat mielipiteitään, esittävät kysymyksiä, palauttavat mieleensä jo oppimiaan asioita ja yhdistävät tietoja muuhun nykytietämyk-seen. He tekevät yhteistyötä ikätoveriensa kanssa ja ymmärtävät, että voivat säilyttää oman kulttuurinsa, mutta myös arvostaa ja kunnioittaa kumppaniensa kulttuuria. Tämä on itse asiassa luova tapa hyödyntää mennyttä ja pyrkiä muuttamaan tulevaisuutta.
16 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
eTwinning- projekteja
The custom Martenitza 16 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Dive in
silence Bread as Tradition The Power of heritage: Cultural Plants characters of our
country
Let’s visit our cities: Rome and
Seville
Virtual Museum – through the online door to
real life
18 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
2.2 Kulttuuriperintö eTwinning-projekteissa
Kulttuuriperinnön tulisi olla osa lasten elämää pienestä pitäen, ja heitä tulisi auttaa ymmärtämään, kuinka tärkeää sitä on säilyttää. Niinpä opettajien on opetettava oppilaitaan paitsi nauttimaan edellisten sukupolvien saavutuksista myös oppimaan menneestä ja hyödyntämään tätä tietoa ja kokemusta tulevaisuuden rakentamisessa.
Useimmissa eTwinning-projekteissa käsitellään kulttuuriperinnön eri puolia sekä tarkoi-tuksella että tahattomasti. Projektin alussa oppilaat esittelevät itsensä ja maansa ja kertovat kumppaneille omasta kulttuuriperinnöstään. Monissa projekteissa tarkastellaan aineellista, aineetonta, digitaalista ja luontoon liittyvää kulttuuriperintöä. Alla on muutamia esimerkkejä eTwinning-projekteista, joissa on käsitelty kulttuuriperinnön eri puolia. Niistä voi olla apua, kun kehittelet ideoita omaan kouluusi sopiviin projekteihin.
More than Toys
Miksi? Perinteisiin leluihin liittyy
arvokkaita aineellisen ja aineettoman kult-tuuriperinnön elementtejä eri yhteisöistä, alueilta tai maista. Oppilailla oli mahdol-lisuus perehtyä maansa perinteiseen kulttuuriin ja sen luoviin ja esteettisiin arvoihin sekä oppia ymmärtämään sitä tutustumalla erityyppisiin leluihin.
Mitä? Oppilaat loivat virtuaalimuseon, johon koottiin heidän perinneleluista tekemiään piirustuksia sekä ääniopas-tuksia, jotka antoivat kävijöille lisätietoa.
Miten? Oppilaat hakivat tietoa interne-tistä, kävivät paikallisissa tai kansallisissa museoissa ja lelunäyttelyissä sekä haas-tattelivat perheenjäseniään ja paikallisia asukkaita. Sen jälkeen he vaihtoivat tietoja leluihin liittyvistä myyteistä, tavoista ja taikauskoisista käsityksistä
sekä antoivat ohjeet lelujen tekemiseen.
Lopuksi he valmistivat kumppaniensa perinnelelut ja vaihtoivat leluja koulussa pidettävää näyttelyä varten.
Maat: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Liettua, Romania, Turkki, Ukraina Oppilaiden ikä: 8 –15
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/1528
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch1
Aprendemos jugando
Miksi? Tavoitteena oli auttaa oppilaita tutustumaan kulttuuria, kieltä, historiaa ja luontoa koskevaan perintöönsä, mutta myös aineettomaan perintöön: kaikkia maailman kansalaisia yhdistäviin arvoihin (rauhanomainen rinnakkaiselo, vapaus, suvaitsevaisuus).
Mitä? Oppilaat tekivät pelejä teksti- ja videomuodossa esitelläkseen toisilleen omaa kulttuuriperintöään.
Miten? Oppilaat tutkivat oman maansa kulttuuriperintöä ja tekivät espanjan- ja englanninkielisiä opetuspelejä. Kaikissa pelin korteissa on jokin paikka, henkilö, kulttuuriperintöön liittyvä ajankohta tai paikka, kuva ja kolme vastausvaihto-ehtoa (joista vain yksi on oikea). Oppilaat
pelasivat myös kumppaniensa tekemiä pelejä ja tutustuivat niiden avulla kumppa-niensa kulttuuriperintöön.
Maat: Espanja, Italia Oppilaiden ikä: 10 –14
Projekti: https: //twinspace.etwinning.
net/26348
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch2
Wojtek the Soldier Bear
Miksi? Kun tutustutaan historiaan, oppilaiden on tärkeää tarkastella asioita eri näkökulmista. Tässä he tekivät sen ruskeakarhun avulla. Veistoksia tästä karhusta on sekä Puolassa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Mitä? Oppilaat tekivät yhdessä videon, jolla kerrottiin ruskeakarhu Wojtekin tarina.
Miten? Oppilaita kehotettiin lukemaan kirjoja ja hankkimaan tietoa toisesta maailmansodasta ja Wojtek-karhusta, jonka puolalaiset sotilaat adoptoivat sodan aikana.
Maat: Puola, Yhdistynyt kuningaskunta Oppilaiden ikä: 7 –12
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/23911
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch4
20 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Colourful Songs
Miksi? Taidekasvatusta jo nuorena saaneella on enemmän mahdollisuuksia kehittää herkkyyttä ja henkistä kapa-siteettia, vahvistaa itsetuntoa ja kult-tuuri-identiteettiä sekä edistää moni-arvoisuutta ja toisten arvostamista ja kunnioittamista.
Mitä? Oppilaat tekivät e-kirjan kaikista tehtävistään, jotka liittyivät taiteeseen, runouteen ja musiikkiin.
Miten? Yhdistämällä taidetta oppimispro-sessiin projektissa pyrittiin tarjoamaan lapsille uusien viestintä- ja ilmaisuväli-neiden lisäksi myös tilaisuus tutustua paikallisiin, kansallisiin ja eurooppalai-siin taiteilijoihin, jotka ovat edistäneet Euroopan kulttuurista ja kielellistä rikkautta ja moninaisuutta. Se myös vahvisti lasten paikallisidentiteettiä ja kulttuuriperintöä paikallisten taiteilijoiden ja kumppanikou-lujen työn avulla.
Maat: Espanja, Italia, Kreikka, Liettua, Yhdistynyt kuningaskunta
Oppilaiden ikä: 3 –11
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/26039
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch3
Valorisons nos patrimoines
Miksi? Tavoitteena oli tutustua paikalliseen kulttuuriperintöön ja Euroopan kulttuuripe-rintöön.
Mitä? Oppilaat koostivat kaikesta hankki-mastaan tiedosta digitaalisen kirjan.
Miten? Oppilaat laativat vuorovaikutteisen pelin (aukkotehtäviä sisältävä visa), jonka avulla voi tutustua kumppanien kulttuuripe-rintöön: historiallisiin kohteisiin, ruokakult-tuuriin, arkkitehtuuriin ja perinteisiin.
Maat: Belgia, Italia, Ranska Oppilaiden ikä: 12–14
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/23303
CARPE ANTIQUIT@TEM!
Miksi? Tavoitteena oli Kreikan ja Italian kulttuuriperinnön laajuuden ymmärtäminen tutkimalla latinan ja kreikan perussanastoa ja sanojen siirtymistä muihin Euroopan kieliin.
Mitä? Oppilaat laativat muinaiskreikasta ja latinasta peräisin olevien sanojen sanakirjan, etymologisia tietovisoja sekä videoita antiikin Kreikan ja Rooman merk-kihenkilöistä.
Miten? Oppilaat hakivat klassista alkuperää olevia ilmauksia, jotka ovat yhä käytössä, tutustuivat antiikin kreikkalaisten ja rooma-laisten arkeen, tutkivat eri tapahtumiin liittyviä traditioita (teatteri, häät, kuolema) sekä merkkihenkilöiden elämäkertoja
(Perikles, Kalliopeia, Cicero, Caesar ja Themistokles).
Maat: Espanja, Italia, Kreikka Oppilaiden ikä: 15–16
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/30369
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch6
Holidays and celebrations in different European schools
Miksi? Tavoitteena oli oppia arvostamaan Euroopan kulttuuriperintöä ja syventää oppilaiden tietämystä erilaisista eurooppa-laisista juhlista maskotin avulla.
Mitä? Oppilaat tekivät e-kirjan, joka sisälsi Maxin seikkailuja, perinteisiä ruokaohjeita ja sanastoja.
Miten? Oppilaat tekivät yhteistyössä kirjan, jossa heidän maskottinsa Max seikkaili projektin kaikissa maissa. Hän aloitti matkansa Espanjasta juhlilla ja perinteisillä herkuilla ja kävi sen jälkeen Puolassa, Suomessa, Romaniassa, Irlannissa ja Ukrainassa ennen paluutaan Espanjaan.
Maat: Espanja, Irlanti, Puola, Romania, Suomi, Ukraina
Oppilaiden ikä: 3–11
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/24439
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch5
22 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
When art meets virtual reality!
Miksi? Tavoitteena oli tutustua 20 taiteili-jaan, tutkia yhtä heidän töistään ja luoda sitten virtuaalinäyttely Aurasman avulla (täydennetyn todellisuuden työkalu).
Mitä? Oppilaat loivat näyttelyn, jossa oli 20 taideteosta (useimmat maalauksia) 20 taiteilijalta Italiasta, Puolasta, Ranskasta ja Tšekistä. Välineinä olivat tabletit, täydennetty todellisuus ja verkkolehti.
Miten? Oppilaiden piti valita ryhmissä taiteilijat omista maistaan ja laatia tieto-visa kumppaneilleen. Haettuaan tietoa valituista 20 taiteilijasta kukin ryhmä vastasi tietovisaan kumppanien taiteili-jasta ja laati sitten esityksen kyseisestä taiteilijasta. Lopuksi he valitsivat taiteili-jan yhden työn ja tekivät siitä esityksen
hyödyntämällä täydennettyä todelli-suutta.
Maat: Italia, Puola, Ranska, Tšekki Oppilaiden ikä: 13–16
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/23619
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch7
Mon jardin, ton jardin, nos jardins européens et…extra européens aussi!!
Why? Luonnonperintö viittaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisuuteen, johon sisältyvät niin kasvit ja eläimet kuin ekosys-teemit ja geologiset rakenteet. Tavoitteena oli antaa oppilaille mahdollisuus tutustua siihen vuorovaikutteisen, hauskan, tieteellisen, kulinaarisen ja taiteellisen toiminnan avulla.
Mitä? Oppilaat tekivät e-kirjan puutarhaan liittyvistä tehtävistään.
Miten?Oppilaat tutustuivat maidensa luon-nonperintöön ja siihen liittyviin perinteisiin tekemällä videoita, esityksiä, miellekarttoja ja tietovisoja.
Maat: entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Italia, Liettua, Ranska, Tanska, Tunisia
Oppilaiden ikä: 12–16
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/24216
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch9
Eurocomics – Explore Europe through comics
Miksi? Tavoitteena oli tutustuttaa oppilaita legendoihin, perinneruokiin ja historiallisiin rakennuksiin hauskalla ja luovalla tavalla.
Mitä? Oppilaat tekivät e-kirjan ”Aladdin and the Seven tales”, jossa päähenkilö vierailee heidän kaupungeissaan ja tutustuu aineelli-seen ja aineettomaan kulttuuriperintöön.
Miten? Tutkimalla ja tekemällä ryhmätyötä oppilaat tutustuivat kulttuuriperintöönsä muuntamalla lyijykynäluonnokset upeaksi sarjakuvalehdeksi, jonka päähenkilö matkustaa halki historian ja kulttuurien.
Maat: Georgia, Italia, Kreikka, Ranska, Tšekki, Turkki
Miksi? Tavoitteena oli saada oppilaat tietoiseksi niin oman maansa kuin mui-denkin maiden kulttuuriperinnöstä. Näin he voisivat huomata, kuinka rikas heidän oman maansa kulttuuriperintö on ja kuinka tärkeää on arvostaa ja suojella sitä, samoin kuin muidenkin maiden kulttuuria.
Mitä? Oppilaat laativat maansa kulttuu-riperintöä esittelevän kartan ja Padlet-seiniä, joilla esiteltiin kumppanien kulttuu-riperintöä.
Miten? He valitsivat pareittain katego-rian (arkeologiset kohteet, rakennukset, perinteet, linnat, tornit, luonnonperintö), hakivat tietoa ja laativat esityksiä muille kumppaneille. Lopuksi he äänestivät
Tricider-työkalun avulla omia suosikkejaan ja vaihtoivat näkemyksiä.
Maat: Espanja, Italia, Kreikka, Ranska Oppilaiden ikä: 11–13
Projekti: https://twinspace.etwinning.
net/23667
Tuotos: http://bit.ly/etwinningch8
24 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Let’s discover our European math world
Why? Tavoitteena oli auttaa oppilaita huomaamaan paitsi kumppanimaiden myös heidän oman maansa kulttuuriperinnön rikkaus tarkastelemalla matematiikan konkreettista yhteyttä meitä ympäröivään ympäristöön kaikkialla Euroopassa.
Why? Tavoitteena oli auttaa oppilaita huomaamaan paitsi kumppanimaiden myös heidän oman maansa kulttuuriperinnön rikkaus tarkastelemalla matematiikan konkreettista yhteyttä meitä ympäröivään ympäristöön kaikkialla Euroopassa.