4. Tutustutaan Euroopan kulttuuriperintöön – muita oppimateriaaleja
4.1 Historiaa ja kulttuuriperintöä Euroopan näkökulmasta:
Euroopan historian talo
Constanze Itzel, museonjohtaja, Euroopan historian talo
4.1.1 Euroopan historialle omistettu talo
Viime aikoihin asti Euroopassa oli kymmeniätuhansia museoita, mutta ei yhtään itse Eurooppaa käsittelevää. Toukokuussa 2017 Brysselissä avautui Euroopan historian talo – yritys hahmottaa Euroopan monitahoista olemusta historiallisessa museossa.
Aloitteen museosta teki Euroopan parlamentti, ja museokon-septin kehitti kansainvälinen tiimi, jossa oli mukana historioitsi-joita ja museoalan ammattilaisia.3
Museon pysyvä näyttely kertoo Euroopan 1800- ja 1900-luvun historiasta. Euroopan yhdentymisen historia kulkee mukana kerronnassa. Näyttely perustuu kokoelmaan, joka on koottu yli 300 lainaajalta 37 maasta.
Euroopan historia on niin laaja aihe, että sillä voisi täyttää käytettävissä olevan tilan moneen kertaan. Toisin kuin monet olettavat, museossa ei ole erillisiä osastoja eri maiden kansallisesta historiasta, vaan se esittelee eurooppalaisen näkökulman. Siellä esitellään historian ilmiöitä, jotka a) syntyivät Euroopassa, b) ovat levinneet koko Eurooppaan ja c) joita pidetään edelleen merkityksellisinä.
Euroopan historian talo on paikka, jossa voi oppia, reflektoida ja keskustella, ja sinne ovat tervetulleita kaikki kävijät iästä ja taustasta riippumatta. Sen tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ymmärrystä Euroopan historiasta kaikessa moninaisuudessaan, edistää ajatusten-vaihtoa ja kyseenalaistaa oletuksia.
3. Yksityiskohtainen kuvaus tästä prosessista ja tässä artikkelissa kuvatuista periaatteista: Perikles Christodoulou &
Andrea Mork (toim.): Creating a House of European History. Brussels 2018.
Constanze Itzel
4.1.2 Tila kulttuuriperinnön uudelle tulkinnalle
Museona Euroopan historian talo on laitos, jonka tavoitteena on säilyttää kulttuuripe-rintöä4. Mutta se myös pohtii, mitä tämä perintö on ja miten se on kehittynyt, sekä pysyvän että ensimmäisten vaihtuvien näyttelyjen kautta. Vaikka jo kulttuuriperinnön käsite on vaikea määritellä,5 vielä vaikeampaa on määritellä, mitä oikeastaan on eurooppalainen kulttuuriperintö.
Pysyvässä näyttelyssä tarkastellaan tätä kysymystä.6 Elokuva tuo esiin Eurooppaa muovanneita historiallisia ilmiöitä, kuten siirtolaisuutta, antiikin Kreikkaa ja Roomaa, kristinuskon vahvaa vaikutusta, muuttuvia rajoja ja monia muita. Näyttelyssä on esillä erittäin symbolisia esineitä, jotka ovat vaikuttaneet keskeisesti maanosan kehitykseen.
Näitä ovat kreikkalainen filosofia, demokratia, oikeusvaltioperiaate, kristinusko, Euroopan historian talo, Leopold-puisto, © Nicolas Withof, Euroopan historian talo 2018
4. ICOMin museotyön eettisissä säännöissä (suom. 2005) painotetaan, että museoilla on velvollisuus hankkia, säilyttää ja edistää kokoelmiaan suojatakseen luonnonperintöä sekä kulttuurillista ja tieteellistä perintöä.
5. Laurajane Smithin määritelmän mukaan kulttuuriperintö on ”kulttuurinen prosessi tai suoritus, joka liittyy kulttuuri-identiteetin, henkilökohtaisen ja kollektiivisen muistin sekä sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen tuottamiseeen ja määrittämiseen”, ks. Laurajane Smith: Cultural Heritage. Critical Concepts in Media and Cultural Studies. London 2007, s. 2.
6. Tässä käytetty kulttuuriperinnön määritelmä on laaja, se sisältää myös poliittisen ja henkisen perinnön.
56 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Pysyvä näyttely, 1800-luvun Eurooppaa esittelevä osasto, © Euroopan unioni 2018
Interaktiivinen Tracking my Europe -kartta, vaihtuva näyttely
”Vuorovaikutuksia”,
© Euroopan unioni 2018
humanismi, siirtomaiden valloittaminen, orjakauppa, valtioterrori, valistus, vallankumo-ukset, kapitalismi, marxismi, kommunismi ja sosialismi, kansallisvaltio ja holokausti.7 Esittelemällä näitä ilmiöitä rinnakkain kävijältä kysytään: Voidaanko näitä tapahtuma-kulkuja pitää nimenomaan Euroopan kulttuuriperintönä? Voivatko kaikki eurooppalaiset samastua tähän perintöön, vaikka se olisi vaikuttanut heihin eri tavoin?
Ensimmäinen vaihtuva näyttely, ”Vuorovaikutuksia”, tarkastelee tapoja, joilla kulttuuripe-rintö muovautuu8. Se käsittelee niin aineellista kuin aineetonta kulttuuriperintöä, mutta myös luonnonperintöä. Näyttelyn mukaan se, että Euroopassa on suhteellisen pienessä tilassa monia eri alueita, kieliä, uskontoja ja etnisiä ryhmiä, on toistuvasti synnyttänyt yhteyksiä, konflikteja ja yhteistyötä eri kulttuurien kesken.
Kun tarkastellaan Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön alkuperää, käy ilmi, että se minkä koemme kuuluvan omaan kulttuuriimme tai maahamme, onkin usein eri aikoina ja eri paikoissa tapahtuneen vuorovaikutuksen tulosta. Euroopan historian talon ensimmäi-sessä vaihtuvassa näyttelyssa tarkastellaan näitä monia Euroopan sisä- ja ulkopuolisia juuria esittelemällä esimerkiksi ruokaohjeiden ja ainesten historiaa, kasvien, mausteiden ja eläinten historiaa, urheilun, käsitysten, taidemuotojen, sanojen, satujen ja monien arkisten asioiden historiaa. Kaikki nämä käsitykset ja tuotteet ovat vaikuttaneet historian kuluessa monin eri tavoin, mikä havainnollistaa kulttuuriperinnön valtioiden rajat ylittävää luonnetta9. Nykyäänkin elämämme kietoutuvat toisiinsa. Tätä havainnollistaa interaktiivinen karttatyö-kalu – www.myinteractions.eu. sen sisältö on kokonaan käyttäjien tuottamaa: vastauksia kysymyksiin siitä, mikä yhdistää ihmisiä paikkoihin eri puolilla Eurooppaa liitetään toisiinsa, ja näin kartoitetaan ihmisten yhteyksiä ja mieltymyksiä. Syntyneet kuviot, esimerkiksi itään suuntautuvien viivojen vähäisyys tai italialaisen ruoan suosio, osoittavat, että historia on pitkälti muovannut käsitystämme Euroopan alueesta. Tuloksia voi tuottaa mutta myös hakea verkossa ja paikan päällä, ja näin saadaan virikettä keskusteluille nykypäivän kult-tuurisesta vuorovaikutuksesta10.
4.1.3 Opetuspaketti Euroopasta
Nykyisen museologian mukaisesti Euroopan historian talossa ymmärretään, että oppiminen ei ole sivutuote, vaan kaiken toiminnan keskiössä11. Museo on paikka, jossa erilaiset kohderyhmät voivat oppia epävirallisesti ja omaehtoisesti, sekä tiedon että tunteen tasolla.
7. Tarkemmat tiedot Euroopan historian talon oppaasta: Permanent Exhibition Guidebook. Brussels 2017.
8. Ks. Dupont, Christine & Itzel, Constanze (toim.): Interactions. Centuries of Commerce, Combat and Creation.
Exhibition Catalogue. Luxembourg 2017.
9. Ks. myös Delanty, Gerard: The European Heritage. A Critical Re-Interpretation. London, New York 2018, s. 29 eteenpäin.
10. www.myinteractions.eu
11. Käytämme mielummin sanaa ”oppiminen” kuin ”opetus”, koska se kuvaa oppijan aktiivista roolia.
58 Opimme menneestä ja luomme uutta:
eTwinning ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Pysyvän näyttelyn monikerroksisuuden ansiosta näyttelyyn voi tutustua monella eri tasolla kävijöiden tietopohjan ja vierailuun käytettävissä olevan ajan mukaan. Oppaaksi voi ottaa tabletin, joka tarjoaa seikkaperäistä lisätietoa (äänitallenteita, filmejä) 24 kielellä.
Pysyvää näyttelyä täydentää elämyksellinen perhereitti, jonka teemana on aikamat-kustus. Yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille on saatavilla useita aineistoja tehtävineen.
Ensimmäinen vaihtuva näyttely huomioi erilaiset oppimistyylit ja kävijöiden erilaiset vaikuttimet. Se edistää oppimista leikkisällä otteella ja kaikkia aisteja hyödyntävällä vuorovaikutuksella niin näyttelyn kuin muiden kävijöiden kanssa.
Euroopan historian talo ei tyydy opettamaan vakiintunutta sisältöä totuttuun tapaan, vaan soveltaa kriittistä lähestymistapaa. Tätä havainnollistaa kolme seikkaa: kysymysten käyttö, huomion kiinnittäminen tulkitsemiseen ja muistamisen käsite.
Tämä kyselevä lähestymistapa on olennainen osa näyttelyn konseptia, ja se kulkee läpi koko kerronnan: käyttäjiltä kysytään mielipiteitä, erilaisia näkökulmia esitetään rinnakkain, ja esineitä voi tulkita monin eri tavoin.
Tulkitsemisen käsite on läsnä esimerkiksi kerrottaessa siitä, miten myyttiä Europa-neidosta käytettiin edustamaan näkemyksiä Euroopasta kautta vuosisatojen, tai siitä, miten Euroopan esittäminen kartalla muuttuu ajan myötä ja katsojan maantieteellisen näkökulman mukaan. Tulkitseminen on aiheena myös portaikossa riippuvassa 25 metriä korkeassa taideteoksessa, jossa pyörii historiaa kommentoivia sitaatteja.
Monitahoisuutta lisää myös näyttelyn kerronta yleisistä historiallisista prosesseista muistamisen käsitteen kautta. Sen avulla kysytään, mitä päätimme muistaa, yksilöinä tai yhdessä, ja mitä mieluummin unohdamme.
Näyttelyihin liittyy opetusohjelmia ja tapahtumia. Saatavilla on myös verkkoaineistoja 24 kielellä. Näitä monikansallisia sisältöjä voi käyttää opetuksessa ympäri Eurooppaa.
Niiden aiheet (siirtolaisuus, konflikti, ihmisoikeudet, identiteetti, tietotekniikka) valittiin sen mukaan, että ne sopisivat Euroopan koulujen erilaisiin opetussuunnitelmiin12. Tarjoamalla näitä verkkoaineistoja Euroopan historian talo pyrkii tavoittamaan oppilaita koko Euroopasta, lisäämään opetukseen eurooppalaisen ulottuvuuden ja lisäämään kiin-nostusta yhteiseen historiaan.
12. Aineistot voi ladata täältä: https://historia-europa.ep.eu/fi/node/24.