Infirmier Diplômé d’Etat Polyvalent I.F.C.S
Infirmier Diplômé d’Etat Polyvalent I.F.C.S
Sé mi ol og ie
CHAPITRE 1 : L’OBSERVATION DU MALADE
Introduction : ... 7
Les Points essentiels de l’observation du malade : ... 7
A/ Symptôme : ... 7
B / Syndrome : ... 7
C/ Prodrome : ... 7
D/ Les signes : ... 7
Le DIAGNOSTIC : ... 8
LE PRONOSTIC : ... 8
LES SIGNES VITAUX : ... 9
CHAPITRE 2 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL DIGESTIF LES GINGIVORRAGIES ... 11
LES APHTES ... 11
L’HERPES LABIAL : ... 11
LA SIALORRHEE ... 11
LE PYROSIS... 12
LA REGURGITATION ... 12
POLYPHAGIE ... 12
POLYDEPSIE : ... 12
L’ANOREXIE ... 12
LA DYSPHAGIE ... 13
LES NAUSEES ... 13
LES VOMISSEMENTS ... 13
LE HOQUET : ... 15
LA CONSTIPATION ... 15
LA DIARRHEE : ... 15
LES SELLES : ... 16
L’HEMATEMESE : ... 17
GASTRALGIE : ... 17
BALLONNEMNT – METEORISME ABDOMINAL : ... 18
LA COLIQUE HEPATIQUE : ... 19
L’ICTERE ... 19
HEPATOMEGALIE : ... 20
SPLENOMEGALIE : ... 20
TENESME : ... 20
EMPREINTES : ... 20
MELAENA : ... 20
RECTORRAGIE : ... 20
PRURIT ANAL : ... 21
LES OEDEMES : ... 21
L’ASCITE : ... 21
LA CACHEXIE ... 22
LA DESHYDRATATION ... 22
LA DYSPEPSIE ... 22
CHAPITRE 3 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL RESPIRATOIRE
TOUX : ... 25
L’EXPECTORATION : ... 25
L’HÉMOPTYSIE: ... 26
LA VOMIQUE : ... 27
LA DYSPNEE: ...28
LA POLYPNEE: ... 29
LA BRADYPNEE: ... 29
L’ORTHOPNÉE: ... 29
L’APNÉE: ... 29
LE CORNAGE: ... 29
LE TIRAGE: ... 29
LES RYTHMES SPECIAUX: ... 29
LES DOULEURS THORACIQUES: ... 30
LA CYANOSE ... 30
L’HIPPOCRATISME DIGITAL ... 31
LES TROUBLES DE LA VOIX: ... 31
L’EPISTAXIS ... 31
CHAPITRE 4 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL CARDIO - VASCULAIRE LA PALPITATION ... 34
LA SYNCOPE : ... 34
LA LIPOTHYMIE : ... 34
LA TACHYCARDIE : ... 34
LA BRADYCARDIE : ... 34
L’ ARYTHMIE : ... 34
LA TACHYARYTHMIE : ... 34
LA BRADYARYTHMIE : ... 34
LE POULS BIGÉMINÉ : ... 35
LE POULS FILIFORME : ... 35
LE POULS BONDISSANT : ... 35
LA TENSION ARTERIELLE : ... 35
L’ HÉMATOME : ... 35
L’ ECCHYMOSE : ... 35
LES PETECHIES : ... 35
LE PURPURA :... 35
LE SIGNE DE LACET : ... 36
CHAPITRE 5 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL GENITAL FEMININ LES MODIFICATION DU CYCLE : ... 38
LA LEUCORRHEE : ... 38
LES LEUCORRHEES : ... 39
METRORRAGIE : ... 40
LES AMENORRHEES : ... 41
LA DYSMENORRHEE : ...42
LES PRURIT VULVAIRES : ... 43
LE VAGINISME : ... 43
LA DYSPAREUNIE : ... 43
LA FRIGIDITÉ : ... 44
CHAPITRE 6 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL URINAIRE POLYURIE : ... 46
OLIGURIE ... 46
POLLAKIURIE ... 46
ÉNURÉSIE ... 47
DYSURIE ... 47
ANURIE ... 47
RÉTENTION URINAIRE... 47
ALBUMINURIE OU PROEINUNIRIE ... 48
GLUCOSURIE ... 48
ACÉTONURIE ... 48
HÉMATURIE ... 48
EPREUVE DE 3 VERRES : ... 49
CHLORURIE ET CHOLARURIE... 49
PYURIE ... 49
CYSTALGIE... 49
COLIQUE NÉPHRITIQUE ... 50
CHAPITRE 7 : LA SEMIOLOGIE DE LA PEAU LA MACULE : ... 52
LA PAPULE : ... 52
LA VESICULE : ... 52
LA BULLE : ... 52
PUSTULE: ... 52
PHLYCTENE: ... 52
LA SQUAME: ... 52
TUBERCULES: ... 52
ULCERE : ... 52
L’ERYTHEME : ... 52
L’EXANTHEME : ... 52
L’ENANTHEME : ... 52
SQUAMES FURFURACES : ... 52
LE TUBERCULE : ... 52
LA GOMME : ... 52
LES NOUURES : ... 52
LE KYSTE SEBACE : ... 52
LE NAEVUS : ... 52
L’ANGIOME : ... 53
LE NAEVUS PIGMENTAIRE OU GRAIN DE BEAUTE : ... 53
LE CHANCRE : ... 53
L’EPITHELIOMA BASO-CELLULAIRE : ... 53
LES CROUTES : ... 53
LES CICATRICES : ... 53
CHAPITRE 8 : LA SEMIOLOGIE DE L'APPAREIL LOCOMOTEUR LA TUMEFACTION ... 55
L’IMPOTENCE FONCTIONNELLE : ... 55
L’ANKYLOSE : ... 55
LA SCOLIOSE : ... 55
LA CYPHOSE ... 56
LA MYALGIE ... 56
L’ARTHRALGIE : ... 56
CHAPITRE 9 : LA SEMIOLOGIE DU SYSTEME NERVEUX LA PARESIE : ... 58
LA PARALYSIE ... 58
LA NEVRALGIE ... 58
LA PARESTHESIE... 58
L’ ANESTHÉSIE ... 58
L’ ARÉFLEXIE ... 59
L’ EXAGERATION DES REFLEXES : ... 59
LES MAUX PERFORANTS ... 59
L’ AMYOTROPHIE ... 59
LE DÉSÉQUILIBRE STATIQUE ... 59
LA CONFUSION MENTALE ... 59
LES VERTIGES ... 60
CHAPITRE 10 : LA SEMIOLOGIE DE L'OEIL LE STARBISME : ... 62
L’ASTIGMATISME : ... 62
LA MYOPIE ... 62
LA DIPLOPIE ... 62
L’ HYPERMETROPIE ... 62
CHAPITRE 11 : LA SEMIOLOGIE ORL LA SURDITE : ... 65
LE BOURDONNEMENT D’OREILLE : ... 65
L’ OTALGIE : ... 65
L’ HYPER-ACOUSIE : ... 65
L’ HYPOACOUSIE : ... 65
L ’OTORRHÉE ... 66
L’ OTORRAGIE : ... 66
L’ ANOSMIE : ... 66
Chapitre II
Généralités
I/ introduction :
L’esprit d’observation est une qualité indis- pensable à toute personne consacrée aux soins des malades. Par l’observation l’infirmier contrôle les signes vitaux et détecte les modi- fications qui surviennent chez les malades.
Cette observation doit être constante pendant toute la durée de la maladie et l’hospitalisation.
Tous les signes pathologiques seront signalés au médecin, car cela permet de :
- Poser le diagnostic
- Prescrire le traitement approprié.
- Surveiller l’évolution de la maladie
II/ Points essentiels de l’observation du ma- lade :
A/ Symptôme :
Le symptôme est un phénomène particulier que provoque dans l’organisme l’état de la maladie. On distingue deux sortes de symp- tômes :
- Symptômes subjectifs :
Ce sont des signes ressentis par le malade lui-même et qu’il peut décrire, mais ne sont pas perceptibles extérieurement exp: (Dou- leur, point de coté).
- Symptômes objectifs :
Ils sont perçus par le médecin ou l’infirmier soit par l’observation directe du malade soit à l’aide de procédés cliniques ou para cli- niques.
- Les symptômes objectifs peuvent êtres perçus par le médecin ou l’infirmier tan- dis que les signes subjectifs peuvent passer inaperçus si l’interrogatoire n’est pas bien mené.
B / Syndrome :
C’est une association ou un ensemble de signes ou symptômes qui vont dans le même sens et peuvent caractériser une maladie exp : Syndrome méningé : vomissements en jet, raideur de la nuque, hyperthermie).
C/ Prodrome :
C’est un signe avant coureur de la maladie gé- néralement un état de malaise précède sou- vent une maladie.
D/ Les signes :
Ce sont les phénomènes caractéristiques d’une maladie et qui permettent au médecin de poser le diagnostic.
Les signes sont tirés des symptômes de la ma- ladie et se divisent en 3 groupes :
- Les signes fonctionnels - Les signes physiques - Les signes généraux.
Les signes fonctionnels :
Ils sont en rapport avec le fonctionnement d’un organe et correspondent aux symptômes subjectifs car ils sont perçus par le malade.
Les signes fonctionnels ne sont relevés que par l’interrogatoire et ce sont eux qui motivent généralement l’appel de médecin ou la visite médicale.
Les signes physiques :
Ce sont tous les signes que le médecin recueilli ou perçoit lorsqu’il examine le malade.
Ils correspondent aux objectifs exp (gros fois, larynx rouge).le médecin recueille ses signes on examinant le malade, les principaux procé- dés employés au cours de l’examen clinique sont :
a/ L’inspection :
Elle consiste à examiner directement le malade à le regarder et à noter les attitudes et les signes pathologiques exp : (couleur de la peau, éruption).
b/ La palpation :
Se fait avec les doigts ou la main est consiste à étudier la sensibilité des différents organes, à rechercher l’existence des modifications d’organes normaux et de dépister toute ano- malie organique exp : (douleur d’appendicite,recherche d’adénopathie…)
c/ la percussion :
Consiste à provoquer certains sons on frap- pant des parties sous jacentes exp : recherche d’une matité de thorax au cours d’une pleuré- sie…
d/ l’auscultation :
Elle consiste à écouter les bruits qui se passent à l’intérieur de l’organisme soit en appliquant l’oreille, soit à l’aide d’un stéthoscope exp : auscultation des bruits du cœur ; recherche des râles bronchiques .
Les signes généraux :
Ce sont des signes en rapport avec l’état géné- ral du malade et non pas reliés au fonctionne- ment d’un appareil déterminé.
Ils traduisent l’altération, l’évolution ou l’amélioration de la maladie : température, pouls, TA.
Les signes fonctionnels, physiques, signes gé- néraux sont appelés signes cliniques car ils sont perçus par le malade ou le médecin ou l’infirmier.
A coté de ses signes cliniques,il y a des signes para cliniques et ce sont tout les signes fournis par les examens complémentaires tel que ra- diologiques ou les examens de laboratoire.
Le DIAGNOSTIC :
C’est un acte par lequel le médecin groupe les symptômes d’une maladie pour l’identifier.
LE PRONOSTIC :
C’est un acte par lequel le médecin prévoit l’origine probable et les différentes étapes possibles de la maladie.
Symptômes
Subjectifs Objectifs
Signes fonctionnels signes physiques
Signes généraux
Perçus par
Malade Médecin ou l’Infirmier Relevés par
- Malade spontanément Observation - Interrogatoire Examens cliniques
Examens para cliniques
SYNDROME
Les signes vitaux :
Les signes cardinaux ou vitaux sont souvent les premiers à observer pour évaluer l’état ou la condition du malade.
Les mécanismes corporels responsables de ces signes sont très précis et la moindre déviation
de la normale peut être considérée comme un symptôme de la maladie.
Les variations de certains signes vitaux sont tellement typiques à certaines périodes de la maladie que très souvent le traitement médi- cal et le diagnostic dépendent entièrement de ces signes.
Les signes vitaux comprennent : la tempéra- ture, le pouls,la tension artérielle, et la respira- tion.
Chapitre II
SEMIOLOGIE DE L’APPAREIL
D IGE STIF
Les Gingivorragies DéDéffiininittiioonn ::
HéHémmoorrrraaggiiee ssuurrvveennaanntt aauu nniivveeaauu ddeess ggeenncciivveess..
CaCauusseess::
GiGinnggiivviitteses
GiGinnggiivvoo--ssttoommaattiitteess.. RôRôllee iinnffiirrmmiierer ::LaLavvaaggee ddee llaa bobouucchhee aavveecc ununee ssoolluuttiioonn aqaquueeuussee à àbabassee dd’’uunn aanntti-i-hhéémmoorrrraaggiiqquuee,, dd’’eeaauu oxoxyyggéénnééee,, oouu aanneesstthhééssiiqquuee llooccaall..
S’S’iill y y a a rérécciiddiivveess ouou aaggggrraavvaattioionn enenvvooyyeerr enen coconnssuullttaattiioonn ddee ssttomomaattoollooggiiee..
LES APHTES DéDéffiininittiioonn ::
CeCe ssoonntt dedess pepettiitteess uullccéérraattioionnss aarrrroonnddiieess,, ddee llaa t
taaiillllee d’d’uunnee lelennttililllee,, dede cocouulleeuurr bebeuurrrree ffrraaiiss,, cecerrccllééeess dd’’uunn bboorrdd rroouuggee vviiff..
LaLa zozonnee mmuuqquueeuussee ququii leless enenttoouurree esestt égégaallee-- memenntt rorouuggee eett trtraadduuiitt uunnee ininffllaammmmaattiioonn.. EElllleess é
évvoolluueenntt enen qquuaattrree à à huhuiitt jojouurrss veverrss lala gguuéérrii-- s
soonn.. C
Caauusseess::
MaManniiffeessttaattiioonn d’d’uunnee sesennssiibbiilliissaattiioonn à à cecerr-- t
taaiinnss pprroodduuiittss aalliimmeennttaaiirreess..
ViVirruuss aappppoorrttéé ppaarr llee llaaiitt ddee vvaacchhee..
AvAviittaammiinnoosseess..
EmEmbbaarrrraass ggaassttririqquuee oouu ddiiggeessttiiff..
InInttooxxiiccaattioionn aalliimmeennttaaiirree..
SoSouuvveenntt oonn nnee ccoonnnnaaîîtt ppaass llaa ccaauussee eexxaacctte.e.
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr ::
VeVeiilllleerr àà lala prproopprreettéé bubuccccoo--ddeennttaaiirree susupppprrii-- mmeerr lleess ddeennttiiffrriicceess iirrrriittaanntts.s.
LaLavvaaggee dede llaa bobouucchhee aauu bibiccaarrbboonnaattee dede sosouuddee..
AtAttotouucchheemmeenntt aauu bblleeuu ddee mméétthhyyllèènnee..
SuSurrvveeiilllleerr llee rrééggiimmee.. L’HERPES LABIAL : DéDéffiininittiioonn ::IlIl ssee mmaanniiffeessttee ppaarr ddeess vvééssiiccuulleess ttrarannssppaarreenntteses,, grgroouuppééeess ssuurr uunnee bbaassee éérryytthhéémmaatteueussee..
LoLoccaalliisséé susurrttoouutt auau ninivveeaauu dudu vivissaaggee eett enen ggéé-- nénérraall aauu ppooiinntt ddee ccoonnttaacctt eennttrere llaa mmuuqquueeuussee eett lala ppeeaauu..
CeCettttee llééssiioonn eesstt dodouulloouurreeuussee etet foforrmmeess sosouu-- vevenntt dedess ccrraaqquueelluurreess ((FFiissssuurreess)),,ppuuiiss ununee crcrooûûtte e ssee ffoorrmmee eett llaa llééssiioonn gguuéérriitt eenn 1100 jjoouurrss..
CaCauusseess::
L’L’hheerrppeess eesstt dduu àà uunn vviirruuss,, ssuurrvviieenntt àà ll’’ooccccaassiioonn dede ssooiinnss ddeennttaaiirreess ouou exexttrraaccttioionn,, oouu aauu cocouurrss d’d’uunnee mmaallaaddiiee gégénnéérraallee,, mmaaiiss trtrèèss sosouuvveenntt l’l’hheerrppeess aaccccoommppaaggnnee llee rrhhuummee ddee cceerrvveeaauu..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr ::
L’L’hheerrppeess gguuéérriitt eenn pprriinncciippeess ssppoonnttaannéémmeenntt (O(On n ppeeuutt aapppplliiqquueerr llaa tteeiinnttururee ddee bbeennjjooiinn,, qquuii aa
popouurr eeffffeett dd’’aasssséécchheerr lleess llééssiioonnss))..
** InInffoorrmmeerr lele mmaallaaddee dedess ririssqquueess dede susurriinnffeecc-- ttioionnss ppaarr ggrraattttaaggee ..
** SiSi uunnee susurriinnffeeccttioionn ss’’iinnssttaallllee apappplliiqquueerr ununee p
poommmmaaddee aannttiibbiioottiiqquuee..
LA SIALORRHEE DéDéffiinniittiioonn ::
LaLa sisiaalloorrrrhhééee esestt enenccoorre eapapppeellééee ptptyyaalliissmmee esestt u
unnee séséccrrééttioionn sasalliivvaaiirree eexxaaggéérrééee popouuvvaanntt aatt-- t
teeiinnddrree 4 4ouou 5 5lilittreress nononn cocommpprriiss lala sasalliivvee ddéé-- g
glluuttiiee.. C
Caauusseess::
CeCerrttaaiinneess nnéévvrroosseess
DaDannss cecerrttaaiinneess léléssiioonnss nenerrvveeuusseess::ppaarraallyyssiiee lalabbiioo--gglloossssoo-- llaarryynnggééee,, ppaarraallyyssiiee ffaacciiaallee..
DaDannss llaa ssttoommaattiittee mmeerrccuurriieellllee..
PePennddaanntt llaa GRGRssssee ,s,suurrttoouutt pepennddaanntt lleess trtrooiiss 11eerr mmooiiss..RôRôllee iinnffiirrmmiieerr ::
EEnvnvooyyeerr eenn ccoonnssuullttatatiioonn
ApAppplliiqquueerr llee ttrraaiitteemmeenntt
SuSurrvveeiilllleerr lleess ssiiggnneess ddee llaa ddéésshhyyddrraattatatiioonn
PrPraattiiqquueerr ununee bobonnnnee hyhyggiièènnee bbuuccccaallee eett ppéérrii-- bbuuccccaallee..
SuSurrvveeiilllleerr ll’’iirrrriittaattioionn ddee llaa ppeeaauu..LE PYROSIS DéDéffiininittiioonn :: S
Seennssaattioionn dede brbrûûlluurree ququii paparrtt dede l’l’ééppiiggaassttrree ,
,rreemmoonntte e l’l’œœssoopphhaaggee jujussqquu’’àà lala ggoorrggee etet s
s’’aaccccoommppaaggnnee dd’’éérruuccttatatiioonn eett ddee rerennvvooii d’d’uunn l
liiqquuiiddee aacciiddee eett bbrrûûllaanntt.. C
Caauusseess:: M
Maallaaddiieess ddee ll’’aappppaarreeiill ddiiggeessttiiff hhyyppeerrcchhlloorryyddrriiee.. MaMallaaddiieess ddee llaa nnuuttrriittiioonn ((ddiiggeessttioionn ddiiffffiicciillee))..
R
Rôôllee iinnffiirrmmiieerr ::
TrTraaiitteerr llaa ccaauussee..
RéRéggiimmee llaaccttéé..
SuSupppprreessssiioonn ddeess aalliimmeennttss nnuuiissiibblleess.. LA REGURGITATIOND
Dééffiininittiioonn :: C
C’’eesstt uunn rerefflluuxx dede lliiqquuiiddee oouu d’d’aalliimmeennttss prproovvee-- n
naanntt ddee l’l’œœssoopphhaaggee oouu dede l’l’eessttoommaacc,, sese prproo-- d
duuiissaanntt sasannss efefffoorrt,t, sasannss nnaauussééeess àà ddiissttiinngguueerr d
deess vvoommiisssseemmeennttss..
PhPhéénnoommèènnee trtrèèss frfrééqquueenntt chcheezz leless jjeeuunneess enen-- fafannttss..
CaCauusseess::
*
* AAffffeeccttiioonnss ddee ll’’eessttoommaacc
* * RRééttrréécciisssseemmeenntt ddee ll’’œœssoopphhaaggee..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr::
SaSavvooiirr didifffféérreenncciieerr rérégguurrggiittaattiioonn eett vovommiiss-- sesemmeennttss..
EnEnvvooyyeerr llee ppaattiieenntt ddaannss uunn sseerrvviiccee ssppéécciiaalliisséé
ApAppplliiqquueerr llee ttrraaiitteemmeenntt..
ChCheezz lleess nonouurrrriissssoonnss ssuurrvveeiilllleerr lele ppooiiddss eett l’l’ééttaatt ggéénnéérraall..POLYPHAGIE DéDéffiininittiioonn::
C’C’eesstt unun bebessooiinn eexxcceessssiiff ddee mamannggeerr enen grgraannddee ququaannttiittéé,, avaveecc uunnee ababsseennccee dede sesennttiimmeenntt dede s
saattiiééttéé..
CCAAUUSSEESS::
DiDiaabbèèttee ssuuccrréé
L’L’hhyyppooggllyyccéémmiiee
CeCerrttaaiinneess uullccèèrreess dduu dduuooddéénnuumm
HaHabbiittuuddee ddee ssuurraalliimmeennttaattiioonn.. RôRôllee iinnffiirrmmiieerr ::
FaFaiirree ll’’iinnttererrrooggaattooiirree popouurr ddiifffféérreenncciieerr eennttrree popollyypphhaaggiiee eett bboouulliimmiiee..
PrProoccééddeerr à à l’l’aannaallyyssee d’d’uurriinnee àà lala rerecchheerrcchhee dd’’uunn éévveennttuueell ddiiaabbèètte.e.
SuSurrvveeiilllleerr llaa ccoouurrbbee ppoonnddéérraallee.. POLYDIPSIE :DéDéffiinniittiioonn::
C’C’eesstt ununee ssooiiff exexcceessssiivvee etet inintteennssee,, inincciittaanntt lele susujjeett à à boboiirree trtrèèss ssoouuvveenntt dadannss lala jojouurrnnééee eett ayayaanntt popouurr coconnssééqquueennccee ll’’éémmiissssiioonn aabboonnddaannttee d’d’uurriinnee..
OnOn l’l’aappppeell popottoommaanniiee lloorrssqquu’’eellllee nn’’eesstt ququ’’uunnee hahabbiittuuddee ddee bbooiirree bbeeaauuccoouupp..
CACAUUSSEESS
DDiiaabbèèttee ssuuccrréé
DDiiaabbèèttee iinnssiippiiddee.. RRôôllee iinnffiirrmmiieerr ::
InIntteerrrrooggeerr lele mamallaaddee susurr leless dédébbuuttss dudu ttrorouubbllee..
FaFaiirree lleess aannaallyysseess ddeess uurriinneess.. L’ANOREXIEDéDéffiinniittiioonn::
C’C’eesstt llaa ddiimmiinnuuttioionn oouu lala ppeerrttee dede ll’’aappppééttiitt,, ququii pepeuutt êêttrree glgloobbaallee ouou sésélleeccttivivee popouurr tetell tytyppee d’d’aalliimmeennttss exexpp..:: ananoorreexxiiee ddee llaa vviiaannddee ddaannss leless cacanncceerrss ddee ll’’eessttomomaacc..
CACAUUSSEESS::
LaLa ggaassttrriittee éétthhyylliiqquuee..
LeLess ccaanncceerrss ddiiggeessttiiffss..
CeCerrttaaiinneess ppaatthhoollooggiieess d’d’oorriiggiinnee cocolliiqquuee oouu rrececttaallee
ToTouutteess lleess mmaallaaddiieess iinnffeeccttiieeuusseess..RôRôllee iinnffiirrmmiieerr ::
PrProoccééddeerr àà ll’’iinnttererrrooggaattoioirree..
OrOriieenntteerr àà llaa ccoonnssuullttaattiioonn ssppéécciiaalliissééee..
TrTraaiitteerr llaa ccaauussee..
SuSurrvveeiilllleerr llee ppooiiddss..LA DYSPHAGIE DéDéffiininittiioonn::
C’C’eesstt uunnee ddiiffffiiccuullttéé àà aavvaalleerr lleess alaliimmeenntts setet ppaarr-- fofoiiss mmêêmmee lleess lliiqquuiiddeess..
CACAUUSSEES:S:
léléssiioonnss dduu pphhaarryynnxx eett dduu llaarryynnxx::
rerecchheerrcchheerr ababccèèss ppéérrii amamyyggddaalliieenn,, ananggiinnee,, mumugguueett… …
LéLéssiioonnss ininttrriinnssèèqquueess ouou exexttrriinnssèèqquueess dede l’l’œœssoopphhaaggee ddaannss cece cacass llee mmaallaaddee a a llaa sesenn-- sasattiioonn d’d’uunn ararrrêêtt,, cocommpprreessssiioonn dede l’l’œœssoopphhaaggee..
ananéévvrriissmmee aaoorrttiiqquuee..
LéLéssiioonnss nneeuurroollooggiiqquueess::
PaParraallyyssiiee bbuullbbaaiirree,, ppoollyynnéévvrriittee, , rraaggee,, ttééttaa-- nnooss,, ppoolliioommyyéélliittee.. R
Rôôllee iinnffiirrmmiieerr ::
ApAppprréécciieerr ll’’iimmppoorrttananccee ddee llaa ddyysspphhaaggiiee :: ** SSéélleeccttiivvee..** PPrrooggrreessssiivvee..
** IInnvvaalliiddaannttee oouu ccoommppllèèttee..
ReRecchheerrcchheerr lleess sisiggnneess ququii pepeuuvveenntt l’l’aaccccoommppaaggnneerr** HHyyppeerrssiiaalloorrrrhhééee.. ** HHooqquueett. .
** TToouuxx..
EnEnvvooyyeerr llee mmaallaaddee àà llaa ccoonnssuullttaattiioonn..
PrPrééppaarreerr llee mmaallaaddee àà llaa ccoonnssuullttatatiioonn
PrPrééppaarreerr lele ssii dedess exexaammeennss spspéécciiaalliissééss sosonntt étété é ddeemmaannddééss :: FFiibbrroossccooppiiee,, TTOOGDGD..
AdAdmmiinniissttrreerr llee ttrraaiittememeenntt pprreessccrriitt..
SuSurrvveeiilllleerr llee rrééggiimmee aalliimmeennttaaiirree..LES NAUSEES DéDéffiinniittiioonn::
C’C’eesstt uunnee enenvviiee ddee vovommiirr prprééccééddééee d’d’uunnee sesenn-- sasattiioonn dede mamallaaiissee gégénnéérraall,, avaveecc pâpâlleeuurr,, vveerrttiiggee etet tteennddaannccee ssyynnccooppaallee..
CAUSES:
CeCe ssoonntt ttoouutteess lleess ccaauusseess ddee vvoommiisssseemmeenntts:s: ** lleess aaffffeeccttiioonnss bbiilliiaaiirreess
** lleess iinnffaarrccttuuss dduu mmyyooccaarrddee..
LES VOMISSEMENTS DéDéffiinniittiioonn::
OnOn ddééssiiggnnee sosouuss lele nonomm ddee vovommiisssseemmeenntt lele brbruussqquuee rerejjeett dd’’uunnee paparrttieie oouu ddee lala ttoottaalliittéé dduu coconntteennuu ggaassttrriiqquuee..
PoPouurr ququ’’uunn vvoommiisssseemmeenntt sese pprroodduuiitt ilil ffaauutt qquuee lele ppyylloorree ssooiitt feferrmméé,,llee ccaarrddiiaa oouuvveerrtt etet ququee lele didiaapphhrraaggmmee etet leless mmuusscclleess ddee llaa paparrooii ababddoommii-- nanallee ssee coconnttrraacctteenntt brbruussqquueemmeenntt,, cece ququii peperr-- memett ddee llee ddiissttiinngguueerr ffaacciilleemmeenntt::
-- dduu rreefflluuxx ggaassttrroo--ooeessoopphhaaggiieenn -- ddee ll’’hheerrnniiee hhiiaattaallee
- - dedess rréégguurrggiittaattiioonnss.. -
CaCarraaccttéérriiststiiqquueess ddeess vvoommiisssseemmeennttss :: IlIlss ssoonntt aapppprréécciiééss::
** OObbjjeeccttiivveemmeenntt:: -- SSuurr ll’’aassppeecctt -- SSuurr llaa qquuaannttititéé..
** SSuubbjjeeccttiivveemmeenntt aavveecc lleess ssiiggnneess aassssoocciiééss:: -- LLaa nnaauussééee
-- LLaa ddoouulleeuurr
-- LLeess cciirrccoonnssttaanncceess dd’’aappppaarriittiioonn
AsAsppeecctt ddeess vvoommiisssseemmeennttss ::
SuSuiivvaanntt ll’’aassppeecctt dudu liliqquuiiddee rerejjeettéé onon didissttiinngguuee leless vvoommiisssseemmeennttss::
- - AlAliimmeennttaaiirreess::pprrééccoocceess leless alaliimmeennttss onontt s
suubbiitt pepeuu dede mmooddiiffiiccaattiioonnss,, tatarrddiiffss oouu ililss sosonntt pplluuss aauu mmooiinnss ddiiggéérrééss..
- - BiBilliieeuuxx:: ccoolloorrééss enen jjaauunnee ouou enen veverrtt paparr lala bbiillee,, aammèèrreess..
- - AqAquueeuuxx:: cocommppoosséé d’d’uunn liliqquuiiddee acaciiddee
prproovvooqquuaanntt ununee sesennssaattiioonn ddee brbrûûlluurree oeoessoopphhaaggiieennnnee ..
- - PoPoiirraaééee:: dede cocouulleeuurr vveerrddââttrere ,,ddaannss leless pépérriittononiitteess ((ppooiirreeaauuxx))..
- - FéFéccaallooiiddee::ccoonntteennaannttss dedess mamattiièèrreess féfé-- cacalleess ddaannss lleess oocccclluussiioonnss iinntteessttiinnaalleess.. - - SaSannggllaanntt:: vvooiirr ll’’hhéémmaattémémèèssee ..
- - AcAcééttoonniiqquueess:: aalliimmeennttaiairreess ouou bibilliieeuuxx,, apapppaarraaiisssseenntt paparr ccrriisseess cchheezz leless jejeuunneess enenffaanntts s .I.Illss ccoonnssttiittuueenntt unun sysynnddrroommee grgraavvee s’s’iillss sosonntt aaccccoommppaaggnnééss dede ccéépphhaa-- léléeess,, dede fifièèvvrree dede cocorrppss ccééttoonniiqquueess dadannss leless uurrinineess,, dd’’uunnee hhaalleeiinnee dd’’ooddeeuurr aaiiggrree..
- - LeLess pipittuuiitteess sosonntt uunnee foforrmmee miminneeuurree ddee vovommiisssseemmeenntts s aqaquueeuuxx.. QuQueellqquueess ggoorr-- gégéeess dede liliqquuiiddeess ininccoolloorreess etet fifillaannttss sosonntt rerejjeettééss susurrttoouutt lele mamattiinn,, paparrtticicuulliièèrree-- memenntt ddaannss lleess ccaass ddee ggaassttrriittee éétthhyylliiqquuee..
LaLa qquuaannttiitété
CoCorrrreessppoonnddaanntt àà uunn rreeppaass,, oouu à à ll’’aaccccuummuullaattiioonn d’d’aalliimmeennttss iinnggéérrésés qquueellqquueess jjoouurrss aavvaanntt.. IlIl seserraa bboonn ddee mmeessuurreerr lala ququaannttiittéé ssii leless vvoommiiss-- s
seemmeenntts s ssee rrééppèètteenntt ddaannss llaa jjoouurrnnééee.. L
Leess ssiiggnneess aassssoocciiééss ::
NaNauussééeess
LaLa ddoouulleeuurr.. F
Foorrmmeess ppaarrttiiccuulliièèrreess ::
VoVommiisssseemmeenntt eenn jjeett oouu eenn ffuussééee::
c’c’eesstt uunn vvoommiisssseemmeenntt ssppoonnttaannéé,, ssaannss eeffffoorrtt ddee lala paparrtt dduu mamallaaddee sese vovoiitt susurrttoouutt chcheezz lleess mama-- l
laaddeess aattteteiinnttss ddee mméénniinnggiitteess..
VoVommiisssseemmeennttss iinnccooeerrcciibblleess:: c
c’’eesstt ununee ininttoolléérrananccee cocommppllèèttee aauuxx alaliimmeennttss liliqquuiiddeess oouu ssoolliiddeess,, ppeeuutt ssuurrvveenniirr aauu ccoouurrss ddee llaa grgroosssseessssee..
VoVommiisssseemmeennttss hhaabbiittuueellss ::
ouou ggaassttrroo--ppyylloorroo--ssppaassmmooddiiqquuee dede l’l’eessttoommaacc etet dudu pypylloorree,, susurrvveennaanntt chcheezz cceerrttaaiinnss bébébbééss 1515 à à 2020 mnmn apaprrèèss lala ttééttéé eett pprroovvooqquuaanntt dedess vvoommiiss--
sesemmeennttss eenn jjeettss..
CaCauusseess ddeess vvoommiisssseemmeennttss ::
LELESS CCAAUUSSEESS DEDES S VOVOMIMISSSSEEMEMENNTTSS SOSONNTT NONOMMBBRREEUUSSEESS EETT VVAARRIIEEEESS::
UnUn emembbaarrrraass gagassttririqquuee àà lala susuiitte e ddee l’l’iinnggeessttiioonn d’d’aalliimmeennttss ddee mmaauuvvaaiissee qquuaalliittéé,, enen trtroopp grgraannddee qquuaannttiittéé oouu ininssuuffffiissaammmmeenntt mamassttiiqquuééss..
LeLess ululccèèrreess gagassttrro-o-dduuooddéénnaauuxx ,p,plluuss rararree-- memenntt lleess ccaanncceerrss ((KKcc)) ddee ll’’eessttoommaacc..
ToTouutteses leless ururggeenncceess chchiirruurrggiiccaalleess:: PéPérriitto-o- ninittee,, aappppeennddiicciittee,, oocccclluussiioonn..
LeLess ddyyssppeeppssiieess bbiilliiaaiirreess..
LeLess aaffffeeccttioionnss hhééppaattoo--bbiilliiaaiirreess..
LeLess mmiiggrraaiinneess,, llee vveerrttiiggee ddee MMiinniièèrree..
LeLess iinnttooxxiiccaattiioonnss :: - - ExExooggèènneess ::
DiDiggiittalaliinnee,, ATATBB peperr--ooss ,i,innttoxoxiiccaattiioonnss memerrccuu-- ririeelllleess,, aallccoooolliiqquueess aaiigguuëëss..
- - EnEnddooggèènneess :: UrUréémmiiee..
L’L’iinnffaarrccttuuss dduu mmyyooccaarrddee..
LaLa lliitthhiiaassee rréénnaallee aaiigguuëë..
LeLess afafffeeccttiioonnss neneuurroollooggiiqquueess::ssyynnddrroommee méménniinnggéé,, ll’’hhyyppeerrtteennssiioonn iinnttrraaccrrâânniieennnnee..
LeLess mmaallaaddiieess iinnffeeccttiieeuusseess..
LaLa ggrroosssseessssee..
LeLess ccaauusseess ppssyycchhiiqquueess.. C
Chheezz ll’’eennffaanntt ::
lala ccooqquueelluucchhee ..
L’L’aaccééttoonnuurriiee
LaLa ssttéénnoossee dduu ppyylloorree
LeLess eerrrreueurrss ddee rrééggiimmee
LeLe mmaannqquuee dd’’hhyyggiièènnee..
ROROLLEE IINNFFIIRRMMIIEERR L
L’’iinnffiirrmmiieerr ddooiitt obobsseerrvveerr etet nonotteerr ppoouurr enen inin-- f
foorrmmeerr llee mmééddeecciinn::
lala ccoouulleeuurr,, l’l’ooddeeuurr,, llaa ququaannttititéé etet llaa ququaalliittéé dedess mmaattièièrreess vvoommiieess,, L’L’hheeuurree paparr rarappppoorrtt auauxx rereppaass ,,ccaarr lleess vovommiisssseemmeennttss qquuii susuiivveenntt leless rereppaass nene sosonntt ppaass grgraavveess,, coconnttrraiairreemmeenntt auauxx vvoommiisssseemmeenntts s dduu rreeppaass ddee llaa vveeiillllee..
IlIl oobbsseerrvvee ééggaalleemmeenntt lleess ssiiggnneess aassssoocciiééss,, lleess vovommiisssseemmeennttss sseerroonntt ppaarrffooiiss ggaarrddééss eenn vvuuee
d’d’aannaallyyssee oouu dd’’eexxaammeenn..
LeLess cacarraaccttèrèreess d’d’aappppaarriittiioonn : :enen fufussééee avaveecc ouou ssaannss eeffffoorrtts,s, ppaarrffooiiss iill ffaauutt ccoommppeennsseerr lleess peperrtteess liliqquuiiddiieennnneess etet hyhyddrrooeelleeccttrroollyyttiiqquueess sosouuvveenntt eenn ppoossaanntt uunnee ppeerrffuussiioonn ..
SuSurrvveeiilllleerr ll’’ééttatat dudu mamallaaddee ssii llee mmaallaaddee vovo-- mimitt bbeeaauuccoouupp ddéénnuuttrriittiioonn,, ddéésshhyyddrraattaattiioonn ..
InInssttaalllleerr lleess mmaallaaddeess susurrttoouutt s’s’iillss sosonntt inin-- coconnsscciieennttss eenn ppoossiittiioonn ddee ssééccuurriittéé..
AiAiddeerr lele mamallaaddee auau momommeenntt dede vvoommiissssee-- memenntt,, s’s’iill esestt coconnsscciieenntt luluii fafaiirree ririnncceerr lala bobouucchhee..
LE HOQUET : DéDéffiininittiioonn ::
C’C’eesstt ununee brbruussqquuee coconnttrraaccttioionn ininssppiirraattooiirree dudu didiaapphhrraaggmmee,, sese prproodduuiissaanntt eenn mmêêmmee tetemmppss ququ’’uunnee feferrmmeettuurree dede lala gglloottttee d’d’ooùù spspaassmmee ababddoommiinnaall avaveecc apapppeell etet chchaassssee brbruussqquuee dd’’aaiirr prproodduuiissaanntt ununee vivibbrraattiioonn dedess ccoorrddeess vovoccaalleess ququii coconnssttiittuueenntt lele brbruuiitt dudu hhooqquueett. . CeCe bbrruuiitt pepeuutt aalllleerr jjuussqquu’’àà ll’’aabbooiieemmeenntt..
CACAUUSSEES S ::
AfAfffeeccttiioonn dedess ororggaanneess sosouuss didiaapphhrraaggmmaa-- titiqquueess::ffooiiss,, vvééssiiccuullee,, eessttomomaacc..
AtAtteteiinnttee ddeess oorrggaanneess mmééddiiaassttiinnaauuxx..
TuTummeeuurr dduu nneerrffss ppnneeuummooggaassttrriqiquuee..
TéTéttééee ttroropp ccooppiieeuussee cchheezz llee nnoouurrrriissssoonn .. LLee HHooqquueett ppeeuutt êêttrree lle esisiggnnee bbaannaall chcheezz lala pplluu-- p
paarrtt ddeess gegennss,, dd’’uunnee didissttenenssiioonn dede lala popocchhee a a a
aiirr ggaassttrriiqquuee,, aapprrèèss unun rereppaass ababoonnddaanntt ouou l
l’’iinnggeessttiioonn ddee bbooiissssoonn ggaazzeeuussee.. R
Rôôllee iinnffiirrmmiieerr ::
(L(Lee nenerrff phphrréénniiqquuee esestt lele momotteeuurr dudu ddiiaa-- phphrraaggmmee)) ::
L’L’iimmmmoobbiilliissaattioionn ddee cece mumussccllee ((didiaapphhrraaggmmaa-- titiqquuee)) ssooiitt enen iinnssppiirraattiioonn ssooiitt enen exexppiirraattiioonn,, cacallmmee llee hhooqquueett bbéénniinn..
ÉpÉprreeuuvvee dede vavallssaallvvoo:: fafaiirree ununee exexppiirraattiioonn foforrccééee llaa gglloottttee ffeerrmmééee..
InInggeessttioionn dd’’eeaauu frfrooiiddee tatannddiiss ququee l’l’oonn rere-- ttiieenntt llaa rreessppiirraattiioonn..
PlPlaacceerr uunnee vveessssiiee dede glglaaccee ssuurr lala rrééggiioonn ééppii-- gagassttririqquuee..
L’L’iinnssppiirraattiioonn ouou ll’’eexxppiirraattiioonn ccaallmmee llee hhooqquueett bébénniinn eenn iimmmmoobbiilliissaanntt llee ddiiaapphhrraaggmmee..LA CONSTIPATION DéDéffiinniittiioonn::
C’C’eesstt l’l’éélliimmiinnaattiioonn dedess seselllleess dudurreess dduueess à à unun séséjjoouurr ttrroopp lloonngg ddaannss ll’’iinnttesesttiinn..
IlIl exexiissttee uunn raralleennttisissseemmeenntt dudu trtraannssiitt inintteessttiinnaall ququii eesstt nnoorrmmaalleemmeenntt ddee 3366 hh..
ReRemmaarrqquuee ::
LaLa ffrrééqquueennccee dede l’l’éémmiissssiioonn ddeess seselllleess esestt unun fafacctteeuurr ppeeuu iimmppoorrttaanntt ccaarr ::
CACAUUSSEESS FFOONNCCTTIIOONNNNEELLLLEESS ::
FaFacctteeuurrss sosocciiaauuxx::aalliimmeennttaattioionn mamall éqéquuiillii-- brbrééee,, ppaauuvvrree eenn eeaauu,, ssééddeennttaarriittéé..
FaFacctteeuurrss liliééss auau teterrrraaiinn:: éqéquuiilliibbrree hohorrmmoonnaall,, ssuurrttoouutt chcheezz llaa fefemmmmee,, vviittaammiinniiqquueess,, pspsyy-- c
chhiiqquueess..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr
CoConnsseeiilllleerr uunn rrééggiimmee rriicchhee eenn cceelllluulloossee
L’L’aalliimmeennttatatiioonn dodoiitt êtêtrree ccooppiieeuussee eett leless boboiissssoonnss aabboonnddaanntteess..
HyHyggiièènnee ddee vviiee ::
-- CCoonnsseeiilllleerr ll’’hhaabbiittuuddee dd’’aalllleerr àà heheuurree fifixxee àà lala sesellllee ttoouuss lleess jjoouurrss..
-- EvEviitteerr lala ssééddeennttarariittéé,, ffaaiirree dede lala mmaarrcchhee aauu grgraanndd aiairr auau mmooiinnss ununee dedemmiiee heheuurree paparr jojouurr,, ssii ppoossssiibbllee uunn aauuttrere ssppoorrtt. .
-- bbooiirree dede l’l’eeaauu frfrooiiddee llee mamattiinn à àjejeuunn,, etet unun lalaxxaattiiff ddoouuxx ((hhuuiillee ddee ppaarraaffffiinnee))..
DDee nnoommbbrreeuuxx méméddiiccaammeennttss pepeuuvveenntt êtêtrree ututiilliissééss,, mamaiiss ilil fafauutt avavaanntt totouutt rerecchheerrcchheerr ununee cacauussee évéveennttuueellllee aavvaanntt dede dodonnnneerr ddeess ttraraiitteemmeenntts s ssyymmppttoommaattiiqquueess..
La Diarrhée : DéDéffiinniittiioonn ::
LeLess ddiiaarrrrhhééeess sosonntt dédéffiinniieess ppaarr ll’’eexxccrrééttiioonn enen ququaannttititéé aannoorrmmaallee d’d’uunn oouu dede plpluussiieeuurrss coconnsstti-i- tutuaannttss ddeess sseelllleess nnoorrmmaalleess..
EnEn pprraattiiqquuee oonn llee ddééffiinniitt ppaarr ll’’aauuggmmeennttaattiioonn ddee lala frfrééqquueennccee dedess sseelllleess plpluuss dede ttrrooiiss ffooiiss ppaarr 2244 heheuurreess,, paparr l’l’aauuggmmeennttaattiioonn dduu popoiiddss dedess sseelllleess nonorrmmaalleemmeenntt ininfféérriieeuurr à à 252500 ggrr / / jj,,eett paparr lala
coconnssiissttaannccee ddeess sseelllleess..
DiDifffféérreenntteess ssoorrtteess ddee ddiiaarrrrhhééeess
DiDiaarrrrhhééee hyhyddrriiqquuee::oouu hyhyddrrooeelleeccttrroollyyttiiqquueess leless plpluuss frfrééqquueenntteess,, ffaaiitteess ddee seselllleess liliqquuiiddeess ababoonnddaanntteses,, popouuvvaanntt enenttraraîînneerr uunnee ppeerrtte e d’d’iioonnss,, ssuurrttoouutt ddee ppoottaassssiiuumm..
DiDiaarrrrhhééee grgraaiisssseeuussee:: ouou ssttéaéattoorrrrhhééee fafaiitteess dede sseelllleess ggrraasssseess adadhhéérreenntteess,, lluuiissaanntteses,, tta-a- chchaanntt ddee ggrraaiissssee..
DiDiaarrrrhhééee aiaigguuëë ddoonntt l’l’éévvoolluuttiioonn esestt brbruuttaallee,, mamaiiss ccoouurrttee eenn ggéénnéérraall..
DiDiaarrrrhhééee chchrroonniiqquuee:: qquuii ppeeuutt ddéébbuutteerr bbrruutta-a- lelemmeenntt à à lala mamanniièèrree d’d’uunnee didiaarrrrhhééee aaiigguuëë ,m,maaiiss ququii ssee prproolloonnggee sasannss tetennddaannccee à àlala réré-- grgreessssiioonn..
CaCauusseess::
DiDiaarrrrhhééeess aaiigguuëëss ::-- DDiiaarrrrhhééee aaiigguuëë éémmoottiioonnnneellllee..
-- DDiiaarrrrhhééee ppaarr iinnttooxxiiccaattiioonn aalliimmeennttaaiirree.. -- CChhoolléérraa ((RRiizziiffoorrmmee:: eeaauu ddee rriizz))
-- DDyysseenntteerriiee bbaacciillllaaiirree
-- AApprrèèss cecerrttaaiinnss trtraaiitteemmeennttss susurrttoouutt aannttibibiioo-- titiqquuee ppeerr--ooss,, oouu pprriissee ddee mmééddiiccaammeennttss aaggrreessssiiffss ppoouurr llaa mmuuqquueeuussee ddiiggeessttiivvee :: ccoollcchhii--
cicinnee,, cchhiimmiiootthhéérraappiiee((aannttii KKCC))..
LeLess ddiiaarrrrhhééeess cchhrroonniiqquueess ::
SuSuccccèèddeenntt paparrffooiiss a adedess didiaarrrrhhééeess aaii-- guguëëss ::-- IInnffeeccttioionnss cchhrroonniiqquueess àà ssaallmmoonneellllee.. -- DDiiaarrrrhhééeess cchhrroonniiqquueess ppaarraassiittaaiirreess..
-- DDiiaarrrrhhééeess chchrroonniiqquueess babacciillllaaiirreess,, paparraassii-- tataiirreess,, aannkkyylloossttomomeess,, aassccaarriiss..
PePeuuvveenntt êtêtrere dudueess aa uunn ttrorouubbllee ddii-- gegessttiiff-- ddiiaarrrrhhééee dd’’oorriiggiinnee ggaassttrriiqquuee :: ** AAcchhlloorrhhyyddrriiee
** MMaallaaddiiee ddee BBiieerrmmeerr ** CCaanncceerr ddee ll’’eessttoommaacc..
-- DiDiaarrrrhhééee papannccrrééaattiiqquuee:: papannccrrééaattiittee chchrroo-- niniqquuee,, KKcc dduu ppaannccrrééaass..
-- DiDiaarrrrhhééee dd’’oorriiggiinnee bibilliiaaiirree:: lilitthhiiaassee vévéssiiccuu-- lalaiirree..
-- DDiiaarrrrhhééee dd’’oorriiggiinnee ggrréélliiqquuee :: mmaallaabbssoorrppttiioonn.. -- DDiiaarrrrhhééee dd’’oorriiggiinnee ccoolliiqquuee eett rreeccttaallee..
-- DiDiaarrrrhhééee poposstt opopéérraattooiirree aapprrèèss gagassttrrececttoo-- mimiee..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr:: SuSurrvveeiilllleerr lleess sseelllleess ::
NoNotteerr llee nnoommbbrree,, éévvaalluueerr llaa qquuaannttiittéé..
OObsbseerrvveerr lleeuurr aassppeecctt..
GaGarrddeerr leless seselllleess ananoorrmamalleess popouurr lleess momonn-- ttrererr aauu mmééddeecciinn ..
NoNotteerr sisi lala didiaarrrrhhééee s’s’aaccccoommppaaggnnee dede vovo-- mimisssseemmeennttss ,,ddee ddoouulleeuurrs.s.
SuSurrvveeiilllleerr ll’’ééttatat dd’’hhyyddrraattatatiioonn::ssooiiff,, sésécchhee-- rresesssee ddee lala bboouucchhee,, ppllii cucuttaannéé ssuurrttoouutt sisi lele mamallaaddee pprréésseennttee uunnee ddiiaarrrrhhééee aaiigguuëë..
SuSurr prpreessccrriippttioionn mmééddiiccaallee prpréélleevveerr ddeess seselllleess ppoouurr eexxaammeenn bbaaccttéérriioollooggiiqquuee..
SuSurrvveeiilllleerr llee rrééggiimmee..
DoDonnnneerr dedess sesellss dede réréhhyyddrraattaattiioonn oorraallee ((SRSROO)) ssuurrttoouutt qquuaanndd iill ss’’aaggiitt dd’’uunn eennffaanntt..
PoPosseerr uunnee ppeerrffuussiioonn ssuurr aavviiss mmééddiiccaall..
ApAppplliiqquueerr llee ttrraaiitteemmeenntt pprreessccrriitt..
Les selles : L
L’’iinnffiirrmmiieerr dodoiitt ssaavvooiirr apappprréécciieerr lala ccoouulleeuurr,, lala coconnssiissttaannccee ddeess sseelllleess..
-- sseelllleess nnoorrmmaalleess..
ChCheezz ll’’eennffaanntt nnoouurrrrii aauu sseeiinn ::
LeLess sseelllleess sosonntt mmoolllleess,, uunn ppeeuu lliiqquuiiddeess ddee ccoolloo-- r
raattiioonn jajauunnee d’d’oorr,, d’d’ooddeeuurr ffaaddee,, leleuurr nonommbbrree e
esstt ddee 22 àà 44// jjoouurr.. C
Chheezz ll’’eennffaanntt nnoouurrrrii aauu llaaiitt ddee vvaacchhee :: L
Leess sseelllleess ssoonntt ccoonnssiissttaanntteses,, ppââtteeuusseess,, ddee ccoolloo-- r
raattiioonn jajauunnee ffoonnccééee,, unun pepeuu brbruunnââttrreess eett d
d’’ooddeeuurr féféttididee,, leleuurr nnoommbbrree esestt dede 1 1 à à 2 2 paparr j
joouurr..
ChCheezz ll’’aadduulltte e ::
LeLess seselllleess ssoonntt mmoouullééeess,, dede cocouulleeuurr bbrruunn ffoonn-- cécé..
-
- LLeess SSelellleess aannoorrmmaalleess E
Elllleess ssoonntt ccaarraaccttérériissééeess ppaarr:: l
laa ccoouulleeuurr ::
MaMassttiicc ouou blblaanncc pupurr paparr ababsseennccee ddee bbiillee dadannss l’l’iiccttèèrree rréétteennttioionnnneell..
VeVerrddââttrere didiaarrrrhhéée eininffaannttililee grgraavvee,, susurrttoouutt dadannss leless ccaass dd’’aalliimmeennttaattiioonn aarrttififiicciieellllee..
NoNoiirree pprréésseennccee dudu ssaanngg didiggéérréé, ,dédégglluuttii apaprrèèss ununee hhéémmaattéémmèèssee oouu ééppiissttaaxxiiss..
RoRouuggee pprréésseennccee dudu sasanngg frfraaiiss,, ppaarr héhémmoorrrraaggiiee didiggeessttiivvee bbaassssee,, hhéémmoorrrrooïïddeess,, eennttéérroorrrraaggiiee.. ReRemmaarrqquuee::LLeess méméddiiccaammeennttss à à babassee dede bibiss--
mumutthh ,,ddee ffeerr ddoonnnneenntt ddeess sseelllleess nnooiirreess..
LaLa ccoonnssiiststaannccee ::
SèSècchhee enenccoorr apapppeellééee sscciibbaallee.. AAccccuummuullaattiioonn dadannss l’l’iinntteessttiinn d’d’eexxccrréémmeennttss dudurrss eett ararrroonn-- didiss ppaarr ssuuiittee ddee ccoonnssttiippaattiioonn ooppiinniiââttrree..
L’L’aaccccuummuullaattiioonn dedess mamattièièrreess pepeuutt êtêtrree énénoorrmmee eett ssiimmuulleerr uunnee ttuummeeuurr inintteessttiinnaallee onon l’l’aappppeellllee dadannss ccee ccaass féféccaalloommee ouou scscaa-- totommee..
GlGlaaiirreeuussee ddaannss lleess ccoolliitteses ..
MuMuccoo--ppuurruulleenntteess :: ddyysseenntteerriiee
PâPâtteeuussee ddaannss lleess aammiibbiiaasseess cchhrroonniiqquueess..
SéSérreeuussee :: llaa ddiiaarrrhrhééee sésérreeuussee eesstt ttrrèèss lliiqquuiiddee elelllee pepeuutt reresssseemmbblleerr a a ununee ppuurrééee veverrddââttrree ouou dédéccoolloorrééee,, reresssseemmbbllaanntt aa uunn bobouuiilllloonn sasallee oouu coconntteennaanntt dedess grgruummeeaauuxx ouou dedess grgraaiinnss rriizziiffoorrmmeess ddaannss llee cchhoolléérraa..
L’hématémèse : D
Dééffiininittiioonn::
C’C’eesstt llee rerejjeett ddee sasanngg paparr lala bboouucchhee ddaannss unun efefffoorrtt dede vovommiisssseemmeenntt, , dd’’uunnee ququaannttiittéé pplluuss auau momoiinnss aabboonnddaannttee ddee ssaanngg..
LeLe sasanngg eesstt rroouuggee vviiff sisi l’l’hhéémmoorrrraaggiiee eesstt réré-- c
ceennttee oouu eennttrraaiinn ddee ssee prproodduuiirree,, plpluuss auau mmooiinnss n
nooiirrââttrree s’s’iill a aséséjjoouurrnnéé uunn cecerrttaaiinnss tteemmppss dadannss l
l’’eessttomomaacc.. C
Caauusseess ::
OeOessoopphhaaggiieennnneess..
GaGassttrriiqquueess..
DuDuooddéénnaalleess.. RôRôllee iinnffiirrmmiieerr :: VVooiirr ccoouurrss ssuurr ll’’hhéémmaattéémmèèssee..
GASTRALGIE : DéDéffiininittiioonn :: L
Laa gagassttrraallggiiee ouou dodouulleeuurr eeppiiggaassrrttiiqquuee eesstt uunn s
syymmppttôômmee ssuubbjjeeccttiiff imimppoorrttaanntt dede lala papatthoholloo-- g
giiee ddiiggeessttiivvee,, ddiiffffiicciillee aa iinntteerrpprréétteerr.. C
Caarraaccttéérriissttiiqquueess ddee llaa ddoouulleeuurr ::
LLee ssiiègègee ::
QuQuii nene cocorrrreessppoonndd ttoouujjoouurrss avaveecc ll’’oorrgagannee atat-- teteiinntt ,,ccaarr uunnee ddoouulleeuurr ééppiiggaassttrriiqquuee ppeeuutt êêttrree llee sisiggnnee ::
-- dd’’uunnee aappppeennddiicciittee..
-- dd’’uunn iinnffaarrccttuuss dduu mmyyooccaarrddee -- dd’’uunnee aatttteeiinnttee pplleeuurraallee..
LeLess iirrrraaddiiaattiioonnss::
C’C’eesstt llee ttrraajjeett dede lala dodouulleeuurr dédéccrriitt ppaarr llee mama-- laladdee,, lala ddoouulleeuurr n n »»eesstt ppaass oobblliiggaattooiirreemmeenntt loloccaalliissééee à à unun eennddrrooiitt prprécéciiss,, mamaiiss ququii pepeuutt susuiivvrree ppaarrffooiiss uunn ttrraajjeett ttrrèèss éévvooccaatteeuurr ::
VeVerrss ll’’ééppaauullee drdrooiittee cacarraaccttérériissee ununee dodouulleeuurr héhéppaattiiqquuee eett // oouu vvééssiiccuullaaiirree..
RéRéttrroo--ssttéérrnnaallee ::SSiiggnnee ddee llaa hheerrnniiee hhiiaattalalee..
PoPossttéérriieeuurree::ffeerraa pepennsseerr àà unun uullccèèrree dede lala pepettiittee ccoouurrbbuurree..
DoDouulleeuurr vviioolleenntte eenen cocouupp ddee popoiiggnnaarrdd irirrraa-- ddiiaanntt enen aarrrriièèrree etet ss’’aaccccoommppaaggnnaanntt dd’’uunn é
éttaatt ddee cchhoocc feferraa pepennsseerr àà uunnee peperrffoorraattiioonn d
dee ll’’eessttoommaacc..
DeDesscceennddaanntte e veverrss leless ororggaanneess gégénniittaauuxx caca-- rracacttéérriissee ununee atattteeiinntte e dedess vvooiieess ururiinnaaiirreess susurrttoouutt ccoolliiqquuee nneepphhrriittiiqquuee..LeLe rryytthhmmee::
TrTrooiiss ttyyppeess ddee ddoouulleeuurrss ssuuiivvaanntt llee rryytthhmmee ::
LaLa dodouulleeuurr dede ttypypee uullccéérreeuussee:: dodouulleeuurr ppoosstt-- prpraannddiiaallee susurrvveennaanntt ununee à àttrrooiiss heheuurrss apaprrèèss leless rreeppaass,, ccaallmmééee ppaarr uunnee pprriissee aalliimmeennttaaiirree..
lala dodouulleeuurr gagassttrriiqquuee:: dédécclleenncchhééee imimmmééddiiaa-- ttememeenntt ppaarr lele rereppss ouou pepeuu ddee tetemmppss apaprrèèss q
quuii aapprrèèss unun tteemmppss vavarriaiabbllee,, etet esestt dédécclleenn-- c
chhééee ppaarr llee rreeppss ssuuiivvaanntt..
LaLa ccoolliiqquuee::ddoouulleeuurr ppaarrooxxyyssttiiqquuee ,,ssuurrvveennaanntt paparr ccrriissee 1100 mmnn’’ ¼¼ dd’’hheeuurre,e, mamaiiss ppaarrffooiiss pprroo-- lolonnggééee bebeaauuccoouupp plpluuss lolonnggtteemmppss ;;ccoolliiqquuee héhéppaattiiqquuee,, dodouulleeuurr dduu cocolloonn,, nonottaammmmeenntt dudu ssiiggmmooïïddee..
dodouulleeuurr peperrmmaanneennttee :L:Leess KcKc,, ddoouulleeuurr papann-- crcrééaattiiqquuee ,,uullccèèrreess vviieeiilllliiss..PéPérriiooddiicciittéé eett éévvoolluuttiionon ddaannss llee tteemmppss
LeLess aaffffeeccttiioonnss gagassttrriiqquueess évévoolluueenntt paparr pépé-- ririooddeess dodouulloouurreeuusseess ddee trtrooiiss sesemmaaiinneess àà unun momoiiss,, ppuuiiss ccèèddeenntt pepennddaanntt uunn llaappss ddee ttememppss plpluuss aauu mmooiinnss lloonngg..
PoPouurr leless gagassttrriitteses ouou ssiimmpplleess dydyssppeeppssiieess lala pépérriiooddiicciittéé eesstt momoiinnss nenettttee,, prpréésseennccee dede dodouulleeuurr cceerrttaaiinn ss jjoouurrss eett dd’’aauuttreress nnoonn..
LeLess aaffffeeccttiioonnss vv vévéssiiccuullaaiirreess,, ccoolliiqquueess écéchhaappppeenntt àà llaa nnoottiioonn ddee pépérriiooddiicciitté é dodouu-- lolouurreeuussee etet l’l’aaffffeeccttioionn pepeuutt dedevveenniirr sosoiitt ququaassii--ppeerrmmaanneennttee,, ssooiitt ssuurrvveenniirr ppaarr ccrriissee sosouuddaaiinnee ccoommmmee ddaannss llaa ccoolliiqquuee hhééppaattiiqquuee..
L’L’éévvaalluuaattiioonn dd’’uunn sysynnddrroommee ddoouulloouurreeuuxx esestt à à pprriioorrii enen ffaavveeuurr dede lala bébénniiggnniittéé dede l’l’aaffffeeccttiioonn nénéaannmmooiinnss,, cececcii n’n’eesstt papass uunnee cecerrttiittuuddee aabbssoolluuee..
unun ululccèèrree d’d’eessttoommaacc pepeuutt ddééggéénnéérreerr enen cacanncceerr..
UnUnee ccoollooppaatthhiiee cchhrroonniiqquuee pepeuutt ddéévveellooppppeerr unun KcKc cocolliiqquuee ssaannss ququee leless mamanniiffeessttaattiioonnss clcliinniiqquueess ssee mmooddiiffiieenntt ddee ffaaççoonn ttrrèèss pprréécciissee..
TyTyppee ddee llaa ddoouulleeuurr
LeLess ccrraammppeess::ToTorrssiioonn,, dodouulleeuurr vivivvee,, sseennssaattioionn dede brbrooiieemmeenntt dadannss leless léléssiioonnss ororggaanniiqquueess cocommmmee,, ululccèèrreess,, cacanncceerr..
LeLess bbrrûûlluurreess:: dd’’iinntteennssiittéé vavarriiaabbllee,, hahabbiittuueellllee dadannss leless gagass-- t
trriitteess..
LaLa ppeessaanntteeuurr::TrTraadduuiitt uunnee didisstteennssiioonn dede l’l’eessttoommaacc,, s’s’aaccccoommppaaggnnee dede baballlloonnnneemmeenntt aabbddoommiinnaall eett dede mmaallaaiissee..
LeLess ccoolliiququeess ppaarrooxxyyssttiiqquueess::dodonnnneenntt ll’’iimmpprreessssiioonn ddee dodouulleeuurr prprooggrreessssiivvee-- memenntt crcrooiissssaannttee jujussqquu’’àà unun cceerrttaaiinn seseuuiill,, pupuiiss dédéccrrooiissssaannttee eexxpp::ccoolliiqquuee ddeess ccoollooppaatthhiieess
FaFacctteeuurrss ffaavvoorriissaannttss oouu ccaallmmaannttss
LeLess dodouulleeuurrss gagassttrriiqquueess sosonntt sosouuvveenntt ddéé-- c
clleenncchhééeess ppaarr leless rrepepaass etet susurrttououtt leless aallii-- m
meennttss aaggrreessssiiffss::CCrruuddiittéé,, vviinnaaiiggrreetttte,e, alalccooooll,, s
suuccrree……cceerrttaaiinnss mmééddiiccaammeennttss eexxpp::ll’’aassppiirriinnee..
PaParrffooiiss cece sosonntt leless alaliimmeennttss qquueellss ququ’’iillss
sosoiieenntt ququii cacallmmeenntt leless ddoouulleeuurrss cocommmmee dadannss ll’’uullccèèrree gagassttrroo--dduuooddéénnaall,, iill pepeuutt ss’’aaggiirr égégaalleemmeenntt dedess méméddiiccaammeenntts s cacallmmaanntt rraappii-- dedemmeenntt cecess dodouulleeuurrss:: popouuddrreess alalccaalliinneess,, bibissmmuutthh……
CeCerrttaaiinneess popossiittioionnss pepeuuvveenntt ddéécclleenncchheerr ouou c
caallmmeerr lleess dodouulleeuurrss eexxpp:: lele dédéccuubbiittuuss dédé-- c
clleenncchhee lele rreefflluuxx gagassttrroo--ooeessoopphhaaggiieenn,, lele dédé-- c
cuubbiittusus dodorrssaall acaccceennttuuee leless dodouulleeuurrss d
d’’oorriiggiinnee ppaannccrréaéattiiqquuee ..
L
Leess CCaauusseess ::
AfAfffeeccttiioonnss oorrggaanniiqquueess ddee ll’’eessttoommaacc,, susurrttoouutt l
l’’uullccèèrree,, ppuuiiss ccaanncceerr,, ppttoosseess ,,ggaassttrriitteses..
AfAfffeeccttiioonnss eexxttrraa ggaassttrriiqquueess..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerrss ::
-- EfEfffeeccttuueerr lleess exexaammeennss nnéécceessssaaiirreess,, dedemmaann-- dédéss ppaarr llee mmééddeecciinn..
-- PPrrééppaarree llee mamallaaddee ppoouurr leless exexaammeennss raraddiioolloo-- gigiqquueess oouu eennddoossccooppiiqquueess..
-- EEssssaayyeerr ddee ccaallmmeerr llee mmaallaaddee qquuii ssoouuffffrree .. -- ssuurrvveeiilllleerr llee rrééggiimmee aalliimmeennttaaiirree..
Ballonnement – Météorisme Abdominal DéDéffiinniittiioonn ::
C’C’eesstt l’l’aauuggmmeennttaattiioonn dudu vovolluummee dedess gagazzss coconn-- tetennuuss ddaannss ll’’aabbddoommeenn..
IlIl pepeuutt êêttrree ggéénnéérralaliisséé àà ttououtt l’l’aabbddoommeenn,, oouu prprééddoommiinneerr dadannss ununee paparrttiiee plpluuss aauu momoiinnss ététenendduuee dduu ttuubbee ddiiggeessttiiff..
C’C’eesstt uunn ssyymmppttôômmee aabbddoommiinnaall ttrèrèss ffrrééqquueenntt.. IlIl eenn eexxiissttee ddee nnoommbbrreeuusseess vvaarriiééttééss ssuuiivvaanntt :: ** llee ssiièèggee::ggéénnéérraalliisséé oouu llooccaalliisséé
** l’l’hhoorraaiirree::ppeerrmmaanneenntt ouou sseeuulleemmeenntt ppoosstt-- prpraannddiiaall pprrééccooccee oouu ttaarrddiiff..
** LL’’iinntteennssiittéé ssiimmppllee ggèènnee oobblliiggeeaanntt lele mamallaaddee à àdedesssseerrrrerer sasa ceceiinnttuurree aapprrèèss lele rreeppaass,, oouu auau mamaxxiimmuumm trtrèèss ppéénniibbllee ppoouuvvaanntt mêmêmmee dédé-- clcleenncchheer rdedess ccrriisseess dede ttacachhyyccaarrddiiee paparrooxxyyss-- ttiqiquuee ouou dedess dodouulleeuurrss a acacarraaccttèèrree dd’’aannggiinnee dede ppooiittrriinnee..
C
Caauusseess ::
IlIl pepeuutt ss’’aaggiirr d’d’uunn sysymmppttôômmee bbaannaall sasannss sisi-- g
gnniiffiiccaattiioonn pprréécciissee..
D’D’aauuttrree fofoiiss iill rréévvèèllee ununee mamallaaddiiee ggrraavvee
cocommmmee uunnee cciirrrrhhoossee oouu uunn ccaanncceerr,, cc’’eesstt uunnee dedess sisiggnneess cacarrddiinnaauuxx ddee l’l’oocccclluussiioonn inintteessttii-- nanallee aaiigguuëë..
LeLe mmééttééoorriissmmee pepeuutt êtêtrree enenccoorree prproovvooqquuéé paparr llaa ccoonnssttiippaattiioonn..
LeLess afafffeeccttiioonnss inintteessttiinnaalleess :t:tuubbeerrccuulloossee inin-- tetessttininaallee,, ffiièèvvrree ttyypphhooïïddee..
LeLe mmééggaaccoolloonn ..
LeLe baballlloonnnneemmeenntt esestt sosouuvveenntt prproovvooqquuéé paparr : :
** AAbbssoorrppttiioonn dd’’aaiirr ddéégglluuttii
** FeFerrmmeennttaattiioonn ddee susubbssttanancceess alaliimmeennttaaiirreess ababssoorrbbééeess..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr
DaDannss lleess bbaalllloonnnneemmeennttss ::
** CoConnsseeiilllleerr aauu papattiieenntt l’l’eemmppllooii dedess ininffuussiioonnss à à bbaassee dd’’aanniiss,, ddee ccaammoommiillllee..
** AAbbssoorrppttiioonn ddee cchhaarrbboonn,, d’d’aannttiissppaassmmooddiiqquueess..
DaDannss lleess mmééttééoorriissmmeess :: ttrraaiitterer llaa ccaauussee..
La Colique Hépatique : DéDéffiininittiioonn ::
C’C’eesstt uunn sysynnddrroommee ddoouulloouurreeuuxx ppaarrooxxyyssttiiqquuee ababddoommiinnaall frfrééqquueenntt,, ilil réréssuullttee dede lala mmiissee enen tetennssiioonn ddeess vvooiieess bbiilliiaaiirreess..
C
CAAUUSSEES:S:
-- LaLa pplluuss frfrééqquueennttee eesstt llaa lliitthhiiaassee bibilliiaaiirree 9595%% d
deess ccaass..
-- PPaarraassiittee :: KKyyssttee hhyyddaattiiqquuee,, ddoouuvvee dduu ffooiiee -- TTuummeeuurrss..
-- CoConnttrraaccttiioonn ddee llaa vvééssiiccuullee ssuurr uunn ccaallccuull oouu uunn cocorrppss ééttrraannggeerr dodonntt elellele dédétteerrmmiinnee llaa mimi-- grgraattiioonn àà ttrraavveerrss lleess vvooiieess bbiilliiaaiirreess..
-- ÉÉccaarrtt ddee rrééggiimmee ((rreeppaass ttrroopp ggrraass)).. PPéérriiooddee pprréémmeennssttrruueellllee..
S
Syymmppttoommaattoollooggiiee CClliinniiququee ::
a/a/ DDaannss lleess ffoorrmmeess ttyyppiiququeess::
LaLa dodouulleeuurr ddéébbuuttee dadannss lala prpreemmiièèrree mmooiittiiéé ddee lala nnuuiitt.. CC’’eesstt d’d’aabboorrd d ununee dodouulleeuurr àà tytyppee dede pepessaanntteeuurr,, pupuiiss dede dédécchhiirruurree ;l;laa dodouulleeuurr eesstt peperrmmaanneennttee..
ElElllee sisièèggee dadannss ll’’hhyyppooccoonnddrree ddrrooiitt,, irirrraaddiiee enen ararrriièèrree eett eenn hhaauutt ppaarrffooiiss jjuussqquu’’àà ll’’oommooppllaattee .. CeCettttee ddoouulleeuurr s’s’aaccccoommppaaggnnee dede nanauussééeess,, dede vovommiisssseemmeennttss ,,eett dd’’uunn mmééttééoorriissmmee aabbddoommiinnaall.. IlIl eesstt frfrééqquueenntt dede nnootteerr auau lelennddeemmaaiinn dede lala crcriissee unun cclloocchheerr féfébbrriillee veverrss 3399˚˚,,4400˚˚ ,d,deess ururiinneess fofonnccééeess;;uunn ssuubb--iiccttèèrree ccoonnjjoonnccttiivvaall..
b/b/ DDaannss lleess ffoorrmmeess aattyyppiiququeess::
LaLa dodouulleeuurr pepeuutt sisiééggeerr d’d’aabboorrdd ddaannss llee dodoss ,,eett n’n’aatttteeiinnddrree ll’’hhyyppooccoonnddrree ddrrooiitt ququee plpluuss t
tarardd..
L’L’aassssoocciiaattiioonn d’d’uunnee ddoouulleeuurr ababddoommiinnaallee coconnssttrriiccttiivvee etet d’d’aannggooiissssee pepeuutt sisimmuulleerr uunnee ananggiinnee ddee ppooiittrriinnee..RôRôllee iinnffiirrmmiieerr
cacallmmeerr lala dodouulleeuurr ppaarr unun aannttiissppaassmmooddiiqquuee,, dedess ccoommpprreesssseess cchhaauuddeess,, uunnee bboouuiilllloottttee..
ReRecchheerrcchheerr l’l’aassssoocciiaattiioonn d’d’uunn icicttèèrree oouu d’d’uunnee ffiièèvvrree..
EExpxplliiqquueerr llee réréggiimmee à à susuiivvrree ququii dodoiitt cocomm-- poporrtteerr dedess aalliimmeennttss papauuvvrreess eenn chchoolleessttéé-- r
rininee..
ÉÉvivitterer llaa ccoonnssttiippaattiioonn..
EEn n ccaass ddee ccoommpplliiccaattiioonnss ininffeeccttiieeuusseess,, lele ttraraii-- t
tememeenntt ffeerraa aappppeell aauuxx AATTBB..
PrPrééppaarreerr llee mamallaaddee aauuxx didifffféérreennttss exexaammeennss q
quuii ppeeuuvveenntt êêttrree ddeemmaannddééss..
L’ICTERE DéDéffiinniittiioonn ::
OnOn ddééssiiggnnee sosouuss lele nnoomm d’d’iiccttèèrree l’l’éélléévvaattiioonn dede lala coconncceennttrraattiioonn plplaassmmaattiiqquuee ddee lala bibilliirruubbiinnee,, d
duuee sosoiitt à à l’l’eexxccèèss dede ssaa prproodduuccttioionn,, sosoiitt àà lala didimmiinnuuttiioonn ddee ssoonn éélliimmiinnaattiioonn ..
CeCettttee hyhyrreerrbbuulliirruubbiinnéémmiiee à à ddeeuuxx coconnsséé-- ququeenncceess::
11// lala bbiilliirruubbiinnee imimpprrèèggnnee totouuss leless ttiissssuuss nono-- ttamammmeenntt lala pepeaauu etet lleess mumuqquueeuusseess etet leleuurr dodonnnnee uunnee tteeiinnttee jjaauunnee..
22// lala bibilliirruubbiinnee coconntteenunuee enen eexxccèèss ddaannss lele sasanngg s’s’éélliimmiinnee paparr lleess rreeiinnss etet apapppaarraaîîtt dadannss l’l’uurriinnee..
CaCauusseess eett RRôôllee iinnffiirrmmiieerr
VoVoiirr ccoouurrss ddee ppaatthhoollooggiiee ssuurr lleess iiccttèrèreess
Hépatomégalie DéDéffiininittiioonn ::
C’C’eesstt ll’’aauuggmmeennttaattioionn dduu vvoolluummee dduu ffooiiee..
CaCauusseess::
LaLa cciirrrrhhoossee éétthhyylliiqquuee oouu nnoonn..
LaLa KKCC dduu ffooiiee..
LeLe ffooiiee ccaarrddiiaaqquuee..
L’L’aammiibbiiaassee hhééppaattiqiquuee..
LeLe kkyyssttee hhyyddaattiiqquuee..
SPLENOMEGALIE DéDéffiininittiioonn ::
C’C’eesstt llee vvoolluummee ddee llaa rraattee..
CaCauusseess ::
LaLa cicirrrrhhoossee alalccoooolliiqquuee sisi elelllee esestt acacccoommppaa-- gngnééee dd’’uunnee hhééppaattoommééggaalliiee ..
MaMallaaddiiee ddee HHooddggkkiinn
LeLeuuccéémmiiee mmyyééllooïïddee
AnAnéémmiiee hhéémmoollyyttiqiquuee
LeLe ppaalluuddiissmmee..
LeLe KKaallhhaazzaarr
LeLess TTuummeeuurrss ddee llaa rraattee..
Ténesme D
Dééffiininittiioonn :: C
C’’eesstt lala sesennssaattiioonn ddee prpréésseennccee dd’’uunn cocorrppss é
éttrraannggeerr ininttrraa rreeccttalal ouou ununee évévaaccuuaattiioonn inin-- c
coommppllèèttee aapprrèèss llaa sseellllee.. I
Ill eesstt liliéé à à ununee ccoonnttraraccttuurree peperrmmaanneennttee dudu s
spphhiinncctteerr aannaall..
EMPREINTES DéDéffiininittiioonn ::
CeCe ssoonntt ddeess ccoolliiqquueess bbrrèèvveess qquuii sisièèggeenntt ddaannss llaa f
foossssee ililiiaaqquuee gagauucchhee etet sese pprrooppaaggeenntt veverrss l
l’’aannuuss,, crcrééaanntt uunn fafauuxx bebessooiinn ouou uunnee évévaaccuuaa-- t
tiioonn..
CaCauusseess::
DyDysseenntteerriiee
InInffllaammmmaattioionn ddee ll’’iinntteessttiinn
HéHémmoorrrrooïïddeess..
MELAENA DéDéffiinniittiioonn ::
C’C’eesstt ll’’éémmiissssiioonn paparr l’l’aannuuss dede sasanngg nonoiirr,, popoiiss-- seseuuxx,, ffééttiiddee,, rreesssseemmbbllaanntt àà dduu ggoouuddrroonn.. IlIl ppeeuutt fafaiirree susuiitt à à uunnee hhéémmaattéémmèèssee ,m,maaiiss pepeuutt auaussssii êtêtrere isisoolléé eett avavooiirr lala mmêêmmee vvaalleeuurr ddee loloccaalliissaa-- titioonn ssuurr llaa ppaarrttiiee hhaauuttee dduu ttuubbee ddiiggeessttiiff..
CaCauusseess::
OnOn rreettrroouuvvee ttoouutteses lleess ccaauusseess dd’’hhéémmaattéémmèèssee CaCauusseess iinntteessttiinnaalleess::
TTuummeeuurrss ddee ll’’iinntteessttiinn ggrrêêllee
TTuubbeerrccuulloossee iinntteessttiinnaallee
EEnnttéérrititee
IInnvvaaggiinnaattiioonn iinntteessttininaallee
FFiièèvvrree ttyypphhooïïddee..
RôRôllee iinnffiirrmmiieerr
ReReccuueeiilllliirr llaa sseellllee hhéémmoorrrraaggiiqquuee
InInssttaalllleerr llee mmaallaaddee aauu rreeppooss
PoPouurr prpréévveenniirr l’l’iinnttooxxiiccaattioionn amammmoonniiaaccaallee lele sasanngg enen rérétteennttiioonn dedevvrraa êtêtrree éélliimmiinnéé;;ppoouurr cecellaa llee mmééddeecciinn pprreessccrriirra a pprroobbaabblleemmeenntt ::- - SSooiitt uunn llaavveemmeenntt éévvaaccuuaatteeuurr - - SoSoiitt ununee pupurrggaattiioonn aauu ssuullffaattee dede mmaaggnnééssiiee..
ReRecchheerrcchheerr ll’’aammoonniiéémmiiee ..
SaSavvooiirr ffaaiirree llaa didifffféérreennccee enenttrere uunn mémélleeaannaa etet ddeess sseelllleess ccoolloorrééeess enen nonoiirr paparr ddiifffféérreennttss méméddiiccaammeennttss..RECTORRAGIE DéDéffiinniittiioonn ::
SoSouuss lele teterrmmee dede rereccttoorrrraaggiiee onon enentteenndd émémiiss-- sisioonn ddee sasanngg rroouuggee dede prpréévveennaannccee rreeccttaallee oouu ananaallee..
CeCellaa n’n’eenngglloobbee papass totouutteess leless héhémmoorrrragagiieess dede sasanngg rroouuggee paparr vovoiiee babassssee ssuurrttououtt lleess cacauusseess inintteessttiinnaalleess,, mamaiiss ilil yy aa sosouuvveenntt coconnffuussiioonn ddaannss lala pprraattiiqquuee..
CaCauusseess ::
RREECTCTAALLEE: :
