Kirjoittanut Daniel Flipo <Daniel.Flipo@univ-lille1.fr>
Tieteellisen työn tulokset voidaan esittää liitutaululla, kalvoilla tai suoraan kannettavalla tietokoneella sopivaa ohjelmistoa käyttämällä.
Kun pdfLATEX:ia käytetään dokumenttiluokan beamer kanssa voidaan luoda PDF-esityksiä, jotka näyttävät tehdyn PowerPointilla. Acrobat Reader on kuitenkin saatavilla useammille käyttöjärjestelmille kuin PowerPoint.
beamer-luokka käyttää makropakkauksia graphicx, color ja hyperref op-tiolla, jotka soveltuvat esitelmiin.
Kun PDFLaTeX:lla käännetään kuvassa4.2esitetty koodi, saadaan PDF-tiedosto, jossa on nimiösivu ja toinen sivu, jossa on lista, jonka kohdat tulevat esiin yksi kerrallaan.
Eräsbeamer-luokan eduista on sen tuottama PDF-tiedosto. Näin ei tarvi-ta ensin esim.prosper-makropakkauksen tuottamaa PostScript-tiedostovaihetta taippower4-paketin tarvitsemaa ylimääräistä jälkikäsittelyvaihetta.
Käyttämälläbeamer-luokkaa, voidaan tuottaa samasta dokumentista eri-laisia versioita. Käsikirjoitustiedossa voi olla hakasulkeiden sisällä erityisiä ohjeita näitä eri versioita varten. Seuraavat versiota ovat käytössä:
beamer yllä mainitun PDF-esitelmän tekemiseksi.
trans kalvoja varten.
handout tulosteiden jakamiseksi osanottajille.
4.8 Esitelmien tekeminen dokumenttiluokalla beamer 85
\documentclass[10pt]{beamer}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage[T1]{fontenc}
\mode<beamer>{%
\usetheme[hideothersubsections,right,width=22mm]{Goettingen}
}
\title{Yksinkertainen esitelmä}
\author[D. Flipo]{Daniel Flipo}
\institute{U.S.T.L. \& GUTenberg}
\titlegraphic{\includegraphics[width=20mm]{USTL}}
\date{2005}
\begin{document}
\begin{frame}<handout:0>
\titlepage
\end{frame}
\section{Esimerkki}
\begin{frame}
\frametitle{Tekemistä lepopäivän ratoksi}
\begin{block}{Sitä voi vaikka \ldots}
\begin{itemize}
\item ulkoiluttaa koiraa\dots \pause
\item lukea kirjaa\pause
\item kiusata kissaa\pause
\end{itemize}
\end{block}
ja paljon muuta
\end{frame}
\end{document}
Kuva 4.2: Esimerkkikoodiabeamer-luokan esittelemiseksi
Oletusarvoinen versio onbeamer, joka voidaan vaihtaa esim. tulosteiden tuot-tamiseksi seuraavasti:\documentclass[10pt,handout]{beamer}.
Esitelmän ulkoasu riippuu valitusta ulkoasutyylistä. Näitä voidaan valita beamer-luokan mukana tulevista tai sitten voidaan tehdä omia ulkoasutyy-lejä. Lisätietoja on saatavilla dokumentistabeameruserguide.pdf.
Tutkitaanpa tarkemmin kuvan4.2 koodia.
Näytön versiota varten on valittuGoettingen-ulkoasutyyli, jossa sisällys-luetteloon on liitetty navigointipaneeli. Optioilla voidaan määritellä panee-lin koko (tässä tapauksessa 22 mm) ja sen sijainti (tekstin oikealla puolella).
Optiohideothersubsections näyttää kaikkien lukujen otsikot, mutta ainoas-taan parhaillaan läpi käytävän luvun alaosiot. Versioille \mode<trans> ja
\mode<handout> ei ole mitään erityisiä ulkoasumäärityksiä. Niissä on käy-tetty oletusulkoasua.
Komennot \title{}, \author{}, \institute{}, ja \titlegraphic{}
määrittelevät nimiösivun sisällön. Vapaavalintaiset argumentit komennoissa
\title[]{}ja\author[]{}antavat mahdollisuuden määritelläGoettingen -tyylin navigointipalkkiin esitelmän ja tekijän nimistä eri versiot.
Paneelin otsikot ja alaotsikot luodaan komennoilla\section{}ja\subsection{}, jotka sijoitetaanframe-ympäristönulkopuolelle.
Näytön alareunssa olevia pieniä navigointikuvakkeita voidaan myös käyt-tää siirtymiseen sivulta toiselle. Niiden sijainti ei riipu käytetystä ulkoasu-tyylistä.
Jokaisen kalvon tai näytöllisen sisältö pitää olla frame-ympäristön si-sällä. Kulmasulkeissa (< ja >) voidaan antaa argumentti, joka sallii tietyn kalvon jättämisen pois jossain esitelmän versioista. Esimerkissä ensimmäistä sivua ei näytetä tulostetussa veriossa, koska siinä on käytetty argumenttia
<handout:0>.
On suositeltavaa antaa otsikko jokaiselle kalvolle, ensimmäistä lukuunot-tamatta. Tämä tehdään komennolla\frametitle{}. Mikäli tarvitaan alaot-sikkoa, voidaan käyttääblock-ympäristöä esimerkissä kuvatulla tavalla. Ko-mennot\section{}ja \subsection{}eivät toimi kalvoilla.
Luettelon kohdat saadaan näkyviin yksi kerrallaan komennolla \pause.
Muita tehokeinoja varten on komennot\only,\uncover,\altja\temporal. Useimmissa tapauksissa kulmasulkeilla voidaan myös räätälöidä esitelmää.
Ohjedokumentti beameruserguide.pdf on syytä lukea täydellisen ku-van saamiseksi. Näitä makroja kehitetään jatkuvasti. Viimeisin tieto löytyy WWW-osoitteestahttp://latex-beamer.sourceforge.net/
Luku 5
Grafiikan tuottaminen matematiikan tarpeisiin
Useimmat käyttävät LATEX:ia tekstin latomiseen. LATEX tarjoaa myös rajallisen mahdollisuuden tuottaa grafiikkaa käskyjen avulla. Rajoittuneita mahdollisuuksia lisäävät lukuisat LATEX-lisäykset. Tässä osassa opitaan muutama niistä.
5.1 Yleiskatsaus
LATEX:ssa voidaan määritellä kuviapicture-ympäristöllä. Yksityiskohtainen kuvaus löytyy ohjeestaLATEX Manual [1]. Toisaalta menetelmässä on pahoja puutteita. Kulmat, joissa vinoja viivoja voidaan esittää, sekä ympyröiden sä-teet on rajattu tiettyihin arvoihin. Toisaalta taas LATEX:npicture-ympäristö sisältää\qbezier-komennon, jossa ”q” tarkoittaa neliötä (quadratic). Monet usein käytetyistä käyristä eli ympyrät, ellipsit tai katenoidikäyrät voidaan esittää lähestulkoon tyydyttävästi toisen asteen Bézier-käyrillä, vaikka tämä voi vaatia hieman matemaattista vaivannäköä. Mikäli lisäksi käytetään Javan tapaista ohjelmointikieltä\qbezier-blokkien luomiseksi LATEX-tiedostoista, tulee picture-ympäristöstä melko tehokas.
Vaikka kuvien piirtäminen LATEX:ssa on hyvin rajoittunutta ja usein han-kalaa, on siihen kuitenkin hyvät syynsä. Näin tuotetut dokumentit ovat tie-dostokooltaan pieniä eikä ylimääräisiin grafiikkatiedostoihin ole mitään tar-vetta.
LATEX:n graafisia ominaisuuksia voidaan parantaa käyttämällä pakkauk-sia epicja eepic (nämä on kuvattu teoksessaThe LATEX Companion [3]) tai pstricks, jotka poistavat alkuperäisen picture-ympäristön rajoituksia.
Kaksi ensinmainittua makropakkausta parantavat picture-ympäristöä, muttapstrickssisältää aivan oman piirustusympäristönpspicture. pstricks-pakkauksen voima on siinä, että se käyttää hyvin tarkkaan PostScriptin omi-naisuuksia. Lisäksi on vielä lukuisia erityisiin tarkoituksiin tehtyjä makro-pakkauksia. Eräs niistä on XY-pic, joka on kuvattu tämän luvun lopussa.
Teoksessa The LATEX Graphics Companion [4] (jota ei pidä sekoittaa teok-seen The LATEX Companion [3]) on kuvattu yksityiskohtaisesti useita näitä makropakkauksia.
Ehkä tehokkain LATEX:iin liittyvä graafinen työkalu onMetaPost, joka on Donald E. Knuthin METAFONT:n kaksoissisar. MetaPostkäyttää METAFONT:n hyvin tehokasta ja matemaattisesti sofistikoitua ohjelmointikieltä.METAFONT:n bittikarttakuvien sijasta MetaPost tuottaa PostScript-tiedostoja, joita voi-daan liittää LATEX-dokumenttiin. Johdantona voidaan käyttää teostaA User’s Manual for MetaPost [15] tai teoksesta [17] löytyvää oppijaksoa.
Teoksessa onTEX Unbound [16] on hyvin perinpohjainen esitys LATEX:n ja TEX:n graafisista ominaisuuksista (sekä kirjasimista).